sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Blogimuutoksia, kuntosalivalmentajan koulutuksesta ja ruokapäiväkirjan pitämisen vaikeudesta!

Blogi sai eilen uuden selkeämmän ilmeen ja nimi muuttui pelkäksi Treenimuijaksi. Lisäsin blogin sivuun myös Facebook -liitännäisen, joten sitä kautta on helppo liittyä tykkäämään Treenimuijan Facebook-sivusta. Päivittelen sinne blogikirjoitusten lisäksi Facebookissa tai muualla netissä törmäämiini mielenkiintoisiin blogini aiheisiin liittyvä juttuja. Treenimuijan Facebookiin päivittyy blogia useammin esimerkiksi ruokapäivityksiä kuvien kera. Mitäs tykkäätte muutoksista?

Banaanipannarit appelsiini-avocadosuklaamoussen kera :)
Näillä herkuttelin eilen illalla.

Gluteenitonta pastaa ja jauhaliha-kasviskastiketta
salaatin ja hapankaalin kera

Trainer4Youn Kuntosalivalmentajan koulutus on nyt tosiaan teoriakoetta vaille valmis! Koulutus oli kyllä hyvä ja suosittelen lämpimästi valitsemaan Trainer4Youn, mikäli koulutukset kiinnostavat. Kenestäkään ei viiden päivän koulutuksella tule heti ammattimaista kuntosalivalmentajaa, mutta tästä on nyt hyvä aloittaa ohjelmien tekemisellä ja vaikkapa tuttavien ohjaamisella. Kouluttajat sanoivat, että omaa lähipiiriä ei kannattaisi lähteä valmentamaan, koska läheiset ovat huonoja ottamaan neuvoja vastaan (kenen mies esimerkiksi suostuisi naisensa ohjaamaksi kuntosalilla?? ;) ) ja omien kavereiden kanssa menee salilla helposti kuulumisten vaihtamiseksi. 

Olen kyllä samaa mieltä, mutta toki jos joku kavereista haluaa ohjelman ja minut salille auttamaan sen kanssa alkuun, niin toki tällaista palvelua "myyn" (hinnasta voidaan sopia ;). En siis kieltäydy tekemästä ohjelmia tai ohjaamisesta, mutta varsinaiseen valmentamiseen en välttämättä tuosta syystä ryhtyisi.

Trainer4Youn PersonalTrainer -putki jatkuisi heti tähän perään, mutta se vaatisi jo niin paljon rahaa ja ajallista panostusta, että tällä hetkellä ei vaan jaksaminen riitä. Melkein jo harkitsin sitä, koska sitten taas syksyllä alkava PT-osuus jatkuu vuoden vaihteen yli ja nuo talvikuukaudet ovat aivan mahdottomia töideni kannalta toteutettavaksi. Joten mietin jo, että nyt olisi hyvä aika... Lisäksi ravintovalmentajan koulutus, joka minua kovasti kiinnostaa, olisi hinnan ja käytännön puolesta parempi käydä PT-putken jälkeen... Noh, nämä ovat vain haaveita, joille ei ole aikarajaa. Ehdin käydä ne myöhemminkin. Nyt elämäntilanne on sellainen, ettei aika riitä koulutuksiin eikä palveluiden myymiseen töiden ohella. Nuo ovat nimittäin jo sen verran hintavia koulutuksia, että niistä olisi seurattava taloudellista hyötyä. Oman itsensä vuoksi en ole valmis sitomaan koulutuksiin sellaisia rahasummia.

Tästä pääsenkin sutjakkaasti seuraavaan asiaan. Kaverini käy Trainer4Youn ravintovalmentajan koulutusta ja tarvitsi muutamalta ihmiseltä ruokapäiväkirjat hänelle analysoitavaksi. Olen toista päivää nyt yrittänyt pitää hänelle yksityiskohtaista ruokapäiväkirjaa, ja on kyllä muuten aika vaikeaa! Tsemppiä vaan ruokapäiväkirjani analysointiin! Teen kaikki ruokani alusta asti itse aika laajasta kirjosta raaka-aineita, käytän paljon superfoodeja yhdessä smoothiessa. Lisäksi kun jokaisesta valmistamastani ateriasta tulee useampi kuin yksi annos, niin sitä oman annoksen osuutta on pikkuisen hankalaa arvioida! 

Olisi tästä näkökulmasta helpompaa syödä tuotteita eikä raaka-aineita: Saarioisten pinaattilättyjä 5 kpl, Valion hedelmäpommijogurtti 2 dl, Ruispala 2 kpl, Oltermanni 2 siivua...

Sen sijaan ruokapäiväkirjani näyttää suunnileen tältä. Tässä on siis satunnaisia otteita parin päivän ruoistani, ei suinkaan kaikkia syömiäni ruokia.

Aamupala 8:10
1,25 dl kaurahiutaleita
50 g mustikkaa
2 mansikkaa
1/4 dl mustaviinimarjoja
1/2 prk Milbona quark & yogurt
10 mantelia
1 tl Ceylonin kanelia

Välipalasmoothie 10:20
1 Banaani,  1/4 verigreippi, 1/2 omena, 1/2 Milbona quark & yogurt, 1/2 rkl lucumaa, 1/2 rkl carob-jauhetta, reishiä ripaus, 1/4 tl ashwagandhaa, 1 rkl kauraleseitä, vettä

Illallinen 19:40
0,75 dl tattarisuurimoita veteen keitettynä
125 g Isokari Loimulohta
1 rkl Saarioisten Sweet chili -kastiketta
20 g Jääsalaattia
40 g kurkkua
40 g tomaattia
30 g paprikaa
10 g mungpavun ituja

- Olipa muuten pikkuisen hankalaa arvioida salaatin komponenttien grammamääriä, kun tein ensin ison salaatin kulhoon ja siitä heitin lautaselle ison kasan kaikkea? Suunnilleen tiedän, että millainen pätkä kurkkua painaa 60g ja että yksi tomaatti painaa n. 100g. Tässä ruoassa olikin harvinaisen paljon "tuotteita", siis teollisuuden valmistamia ja brändäämiä tuotteita. Yleensä mun ruokaa on vaikkapa jauheliha, tomaattimurska, bataatti, sipuli, paprika, kesäkurpitsa - yleensäkään ei ole yhtään brändin nimeä ja sellaisena haluan ruokani pääosin pitääkin. Superfoodit onkin sitten toinen juttu ;)

Ylin kuva banaanipannarit ja appelsiini-avocadosuklaamousse on vielä kokonaan kirjoittamatta auki ruokapäiväkirjaan. Lähes mahdoton tehtävä ;)


Nyt menen katsomaan kuinka mies pärjää renkaiden vaihdossa. Kieltäydyin rumasti auttamasta, koska kaipaan niin paljon vapaa-aikaa. Sitä kun ei taaskaan tähän viikkoon saati sitten viikonloppuun ole kauheasti mahtunut! Nyt tuli huono omatunto kieltäytymisestä. Onneksi sentään pidän miehen hyvissä ruoissa, niin ei voi valittaa ;)


Illaksi vielä salille tekemään jalkatreeni ja venyttely siihen päällä. Parasta!

- Tiina -

lauantai 29. maaliskuuta 2014

Kesäkurpitsa-perunalasagne

Kesäkurpitsalasagnen reseptejä on netti pullollaan. Osassa kesäkurpitsa korvaa lasagnelevyt ja osassa taas käytetään pastalasagnelevyjä kesäkurpitsan kanssa. 

Tein tällä viikolla kesäkurpitsalasagnea kahdesti eri tavalla.

Aluksi tein lasagnen suoraan Yhteishyvän reseptin mukaisesti vähähiilihydraattisena lasagnena. Siitä tuli niin hyvää, että halusin tehdä sitä heti uudelleen. Halusin kuitenkin saada lasagneen hiilihydraatteja käyttämättä pastaa. Päätin siis lisätä mukaan perunaviipaleita. Reseptinä voitte käyttää siis ihan hyvin tuota Yhteishyvän reseptiä, mutta lisäksi tulee 6-8- perunaa kuorittuina ja viipaloituna. Paitsi, että sen poikkeuksen itse tein tuohon reseptiin nopeuttaakseni kokkaamista, että en antanut kesäkurpitsojen hikoilla enkä valuttanut tomaattimurskaa.

Lasagne on helppo tehdä sillä siinä ei käytetä kovinkaan montaa raaka-ainetta. Alla olevassa kuvassa on kaikki pääraaka-aineet, 2 isoa kesäkurpitsaa, 400 g jauhelihaa, 400 g tomaattimurskaa, 1 prk tomaattipyrettä, sipuli, valkosipulia ja mozzarellaa. Lisäksi tietenkin jauhelihakastikkeeseen laitetaan suolaa, mustapippuria ja muita mausteita oman maun mukaan. Laitoin lisäksi ainakin chilijauhetta ja basilikaa.


Ensimmäisen tämän viikkoisista lasagneistani tein tosiaan "perinteisesti", eli viipaloin kesäkurpitsat pitkittäisesti ja ladoin jauhelihakastiketta, mozzarellaa ja kesäkurpitsaa kerroksittain.


Toiseen lasagneen viipaloin kesäkurpitsat tavallisiksi viipaleiksi joten ne olivat suunnilleen samankokoisia kuin perunaviipaleetkin. Kerrokset tein taas ihan normaalisti, ainoastaan että perunoille tuli omat kerroksensa. Alimmaksi laitoin jauhelihakastiketta, sitten kesäkurpitsaa jonka päälle perunaa jotka maustoin suolalla ja mozzarella perunakerroksen päälle.

Kun sain ruoan uuniin menin ulos tekemään pihahommia. Arvelin, että ruoassa kestäisi tunti valmistua ja laitoin puhelimen ajastimen soimaan sisälle tulemisen merkiksi. Noooh... Olisi se ruoka valmistunut varmana varttia aiemmin, eikä olisi mozzarellat ihan palaneet ;) Ei ruoka kuitenkaan onneksi maistunut palaneelta. Perunakin sopi tosi hyvin jauhelihan ja kesäkurpitsan kanssa. Aion jatkossakin ehdottomasti tehdä kesäkurpitsalasagenen tällä versiolla!



Lautaselle vielä mukaan kasa hapankaalia ja toinen kasa raejuustoa. Ai oliko hyvää? Kysyppä joku toinen!



perjantai 28. maaliskuuta 2014

Trainer4Youn kuntosalivalmentajan näyttökoe suoritettu!

Huhhuh! Nyt on kuntosalivalmentajan koulutuksen näyttökoe suoritettu. Tulihan tätä taas jännitettyä aikansa. Tosin kyllä mä luin ja valmistauduin paljon. Ja onhan tässä sinänsä kuntosaliharjoittelu aloitettu 13 vuotta sitten. Saimme valmiiksi pari A4 jossa oli yhteensä 26 liikettä olennaisine pointteineen. Eli 26 liikettä piti opetella itse tekemään ja vielä ohjaamaankin oikein

Olin treenaillut itse tekemälläni ohjelmalla edellisestä koulutuspäivästä alkaen, jossa oli monta liikettä näistä opeteltavista. Olin kirjoittanut salivihkooni kaikki opeteltavat liikkeet selityksineen ja itse treenaillessani kävin vihosta läpi suorituksen tekniikoita. Lisäksi salilla treenatessa kävin mielessäni liikettä läpi osissa, että mitä oikeasti teen missäkin vaiheessa, mikä nivel liikkuu ja missä liike tuntuu.

Ohjauskaavaa en ollut päntännyt paljon yhtään mutta luotin siihen, että se menee tilanteessa ihan luonnollisesti. Onneksi olin pariin otteeseen käynyt ohjaamassa työkaveria tekemäni ohjelman kanssa. Sitäkin varten olin jo prepannut paljon liikkeitä.

Kaikesta valmistautumisestani huolimatta minua jännitti. En tiennyt millainen ohjaustilanne olisi. Olin jo varautunut pahimpaan, eli siihen, että 20 muuta opiskelijaa tölläisi vieressä kun ohjaan vieraalle parille vaikeaa liikettä (esim. Vatsalihasliike lantionnosto matolla) ja suorituksen jälkeen kaikki heittäisi kriittisiä kommentteja päin naamaa :D No eihän se todellakaan tällainen tilanne ollut.

Oman parinsa sai valita itse ja olimme sopineet K:n kanssa olevamme pari. Kouluttajista vain toinen oli yhden parin kanssa. K ohjasi ensin ja Maija antoi hänelle ohjattavaksu liikkeeksi polven ojennus laitteessa. Minä olin siis K:n asiakkaana tilanteessa. K:n suoriuduttua Maija antoi minulle liikkeeksi alataljasoudun ja sen aikaa kun Maija antoi K:lle palautteen minä sain henkisesti valmistautua suorittamaan ohjauksen.

Olin tosi helpottunut mun liikkeestä sillä sitä olin käynyt läpi huolella. Se kuuluu myös omaan saliohjelmaani joten olin alusta alkaen aika varmoilla linjoilla, että pääsen näyttökokeesta läpi. Tosin aina takaraivossa jyystää se jännitykseni, joka saattaa laueta typerissä tilanteissa ja menen ihan puihin ja alan sönköttämään jotain outoa. Tässä tunsin kuitenkin olevani turvallisilla vesillä ja vain parin ihmisen seurassa pystyin relaamaan ihan hyvin.

Ohjaustilanne menikin lopulta mielestäni aika hyvin enkä olisi osannut mitään tehdä paremmin. Palautetta saadessani sain kuitenkin palautetta, että liikkeen olennaisimmat asiat pitäisi vielä sanoa jämäkästi ja positiivisen palautteen antaminen unohtui. Palautteesta en muista enää muuta :D Paitsi, että läpi pääsin ja sain 4+. Tyytyväinen olin suoritukseeni. Nyt on sekin vaihe ohi. Koulutukseen kuuluu vielä teoriakoe ja se pitää suorittaa parin viikon sisään. Siinä tulee 60 kysymystä joihin pitää vastata 30 minuutissa netissä ja 70 %  pitää olla oikein, että pääsee läpi.

Siinä onkin sitten seuraava jännityksen paikka! :D Yritän sen kyllä saada suoritettua mahdollisimman pian alta pois. Sitten olen kuntosalivalmentaja, joskin täysin kokematon sellainen ;)

- Tiina -

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Paremmat päivät alkaneet on

Mukavia päiviä on takana jo muutama! "Jo"-sanalla tarkoitan sitä, että viikonloppuna mulla oli joku ihme ahdistus päällä kaikesta. Tai siltä tuntui, vaikka kaikki oli hyvin. Kirjoitin siitä tunteesta blogiin siltä osin kuin liittyi blogiin ja treeneihin ja sen jälkeen alkoikin heti helpottaa. Heti julkaistuani sen kirjoituksen, aurinko alkoi paistaa niin ulkona kuin mun mielessäni. Siitä lähtien se aurinko on pysynyt ylhäällä.

Treenaamiselle alkaa olla taas aikaa. Myös aamuheräämiset alkaa maistua hyvältä. Tällä viikolla olen noussut ylös kahtena päivänä klo 6 ja tänään 5:30! Uskoisitteko, että vielä joku aika sitten olen vaivoin noussut seiskalta-puoli kasilta kolmen vartin torkuttamisen jälkeen. Musta tuntuu, että ainakin seuraavaan talveen asti voisin olla aamuvirkku :) Aamusalit, aamuaerobiset ulkoillen tai aikaiset töihin menemiset ja näin ollen aikaiset kotiin lähdöt alkaa houkuttaa sitä mukaa kuin aamuaurinko paistaa entistä aiemmin. En voi vannoa, mutta uskon, että syömilläni superfoodeilla on jotain tekemistä tämän piristymisen kanssa. En ole talvenkaan aikana ihan kuoleman väsynyt ollut, kuten aiempina vuosina. Päikkäreitäkin olen ottanut tämän vuoden aikana ehkä pari kertaa, aiemmin nekin melkein joka päivä. 

Ei mun pitänyt kuitenkaan mun nukkumisista kirjoittaa, vaan siitä kuinka mä olen viettänyt kivoja päiviä tällä viikolla.


Olin eilen pitkällä kävelylenkillä auringonpaisteessa ystäväni kanssa. Rakastan tätä lähiluontoa ja merta auringonpaisteessa, ja keväällä se auringonpaiste on niin speciaalia ja ihanaa. Nautin joka hetkestä kun saa viettää ulkona lenkkipoluilla.


Kauniita maisemia tuli matkan varrelle niin paljon, että se jo alkoi hidastaa matkaa ;) Ehkä joku päivä teen kuvausreissun yksin, että hidastan vain omaa matkantekoani...



Eilisen melkein 1,5 h ja melkein 9 km kävelylenkistä johtuen väsähdin illallisen jälkeen niin, että menin aikaisin nukkumaan. Laitoin kellon herättämään tänään 5:30 jotta ehtisin lähteä 6 bussilla vielä salille ennen töihin menoa. En ole varmaan koskaan noussut noin aikaisin, ellei ole tarvinnut lähteä lentokentälle :D Aamuaurinko on ehkä paras juttu mitä tiedän. Niitä aamuaerobisia on pakko alkaa tekemään. Olen aina luullut olevani auringonlaskujen ystävä, mutta kyllä auringonnousut vie ehdottomasti voiton kauneudellaan!

Matkalla salille aurinko pilkotti puiden lomasta


Aamulla salilla tein laatimani 1-jakoisen kiertoharjoitteluohjelman. Ohjelma kuuluu osaksi kuntosalivalmentajan lähipäivää tulevana viikonloppuna. Ohjelma oli hyvä saada itse treenattua ennen viikonloppua, että voi seistä ohjelmansa takana kun sitä esittelee parilleen. Tein ohjelman kuntosaliharrastusta aloittelevaa kuntoilijaa ajatellen, joka olikin tehtävän annossa valmiiksi määritelty. Aika kevyt mutta mukava ohjelma vaikka itsellekin palauttavaksi koko kropan ohjelmaksi viikon rankempien treenien ohella.


Salille otin mukaan treenin jälkeen vedettäväksi Solgarin Whey to go- suklaan makuista heraproteiinia, jonka tilasin iHerbistä ja josta tykkään tosi paljon. Niin paljon, että tilaukseen meni juuri lisää :) Lisäksi palauttavaksi hiilariksi banaani. Töihin päästyäni sitten vedin vielä aamupalaksi tekemäni smoothien, jonka vein työpaikan jääkaappiin ennen salille menoa. Aika kätevää kun työpaikka on salin vieressä :)

Lounaaksi vedin kuitenkin jättiannokset salaattia, porkkanaraastetta ja kurpitsaa sekä uuniperunan täytettä, jota tuli lastattua lautaselle sellainen keko, ettei peruna siihen enää mahtunut :D Toki se mahtui onneksi tarjottimelle. Tuli vähän syötyä, mutta hei, olinhan mä sentään ollut jo salilla :D Hyvä peruste itselle, jotta voi hyvällä omalla tunnolla syödä paljon :) Kroppa tarvii nyt energiaa palautuakseen... Mitä se toki tarviikin, mutta joku tolkku sentään pitäisi koittaa säilyttää...


Töiden jälkeen harrastinkin hyötyliikuntaa ja kävelin kaupunkiin. Mulla vapautui vähän "ylimääräistä" aikaa, ja mietin mitä sillä tekisin...


Päädyinkin Sweet Vaasaan teelle. Siellä on niin ihania kakkuja ja myös paljon gluteenittomia (tosin sokerillisia!), ettei oikein osaa valita :)


Päädyin tähän ihanan raikkaaseen vadelma-kakkuun ja vihreään teehen. Voi luoja kun se oli hyvää!! Pohja oli tehty (?) marengista, tai sitä siinä ainakin oli mukana. Tosi hyvää! Lempikahvila on nyt lopullisesti vaihtunut Cafe de Parisista Sweet Vaasaan. Tosin sieltä saa edelleen maailman parasta pätkis-kaakaota :D


Kotona teinkin kesäkurpitsalasagnea vähän muunnellen. Reseptiä on tulossa! Tuli huippuhyvää, pidin sen tunnin uunissa saman aikaa kun kävin lakaisemassa taloyhtiön talkkarivuorolla talon edustan kivenmurikat pois ja totesin sen vähän liian pitkäksi aikaa, kun päällä oleva mozzarella oli ihan mustaa :D Nooh... Mitäs pienistä. Onneksi se ei makuun vaikuttanut kuitenkaan. Kyytipoikana vielä kasa hapankaalia ja toinen kasa raejuustoa.


Halusin ehdottomasti olla illalla vielä ulkona ja päädyin tosiaan harkitsemani juoksulenkin sijasta tekemään talkkarihommia. Hyötyliikuntaa parhaimmillaan. Huhkin harjanvarressa 40 minuuttia.
 
Iltapalaksi vielä Torkkuja ja nokkosia -blogin maapähkinävoismoothie, jonka luvataan olevan syntisen hyvää!! Ja telkusta tietenkin tulee Jutta ja puolen vuoden superdieetit. Harmi, kun on jo viimeinen jakso. Sunnuntaina kuitenkin alkaa Avalta Suurin pudottaja. Jes!

Iloista illan jatkoa! :)

- Tiina -

Se aika vuodesta

Tämä viikko on taas puolessa välissä. Aivan uskomatonta kuinka nopeasti aika kuluukaan. Onko iällä jotain tekemistä sen kanssa? Vai johtuuko se siitä, että mitä vanhemmaksi tulemme, lakkaamme keskittymättä hetkeen, elämästä sitä päivää joka kalenterin mukaan on menossa. Mielemme laukkaa tulevissa tapahtumissa, kalenterin suunnittelussa, siinä miten tekemistä on liikaa ja aikaa liian vähän. Missä vaiheessa käy niin, että lakkaamme elämästä hetkessä ja suunnittelemme vain, lopulta suoritamme päivämme valmiin suunnitelman pohjalta tiukan aikataulun hallitessa elämän kaaosta?

Mä olen koko alkuvuoden elänyt elämääni odottaen kevättä, tätä hetkeä. Ajatellut, että sitten helpottaa, kun... Sitten ehdin nauttia elämästä, kun tulee kevät. Sitten ehdin taas urheilla, siivota, blogata, tehdä ruokaa, viettää aikaa rakkaani ja ystävieni kanssa, nauttia elämästä jokaisesta päivästä. Auringosta, ulkoilusta, juoksemisesta, hiipivästä lämmöstä, hiirenkorville nousevista koivun lehdistä, vihertyvästä luonnosta, valosta. Normaalin mittaisista työpäivistä ja ehkä muutamasta ylimääräisestä vapaapäivästä.

Se aika vuodesta alkaa nyt!

Iltalenkillä ystävän kanssa auringonpaisteessa. Parasta! <3

Elämä alkaa siis voittaa raskaan talven jäljiltä. Ammatinvalintasyistä talvella en koskaan pääse helpolla. Toisaalta nopeasti kuluvat talvikuukaudet eivät minua haittaa, sillä en pidä talvesta yhtään. Kun alkaa olla aikaa, haluaa nauttia jokaisesta päivästä ja erityisesti sellaisista aurinkoisista päivistä mistä tällä viikolla saamme nauttia. Onneksi en ole allerginen tuolle katupölylle, sitä on nyt joka paikassa!

Nautitaan keväästä ja lisääntyvästä valosta ja lämmöstä!

- Tiina -

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Suunta hukassa

Mulla on joku yleiskriisi monen asian kanssa. En edes halua ajatella kaikkea vaan tekis vaan mieli heittää aivot narikkaan ja puuhailla kaikkea mukavaa, esimerkiksi nauttia lahjaksi saamani PlayStationin iloista: NetFlixistä ja siitä että pääsen taas pitkästä aikaa pelaamaan mun suosikkipeliäni DanceStarPartya! :D Sen kanssa saa pitää yksin hauskaa niin että hengästyy ja hiki lentää. Sillä viihdytinkin itseäni aamulla.

Yksi kriiseistäni liittyy blogiin. Perustin viime heinäkuussa tämän blogin treeniblogiksi. Silloin kaipasin itselleni motivaation lähdettä ja sitä, että saisi jakaa intoni liikkumiseen mahdollisten lukijoiden kanssa. Blogi on ollut minulle siitä lähtien mahtava harrastus ja pidän siitä toki edelleen. Mulla on vaan blogin puolesta kriisi siitä, että mä en tällä hetkellä koe samanlaista intoa liikkumiseen kuin viime vuoden aikana. Olen toki treenaillut koko tämänkin vuoden, mutta joku into siitä puuttuu? En tiedä. Mielelläni käyn salilla ja tosi kivaa oli aloitella juoksuakin taas. Eilenkin juoksin yli 7 km lenkin, mutta joku ihme kipinä silti puuttuu. Tai ehkä mä en vaan jaksa kaikkea siitä näkökulmasta, että mitä tästä kirjoitan blogiin. Ehkä siksikään en ole treeneistä paljon viime aikoina kirjoitellut. Teenkö asioita blogin takia vai itseni takia, siinä hyvä kysymys itselleni selvitettäväksi.

Blogini onkin ollut lähinnä ruokablogi koko vuoden. Haittaako se teitä lukiojita? Millaisia juttuja haluaisitte lukea liikkumiseen liittyen? Mun omista treeneistäni vai kaipaatteko enemmän vinkkejä omaan liikkumiseen? Aloittelijan 5 km juoksuohjelmaa multa on pyydetty ja se tulee heti kun mulla on aikaa hankkia siihen vähän lähdemateriaalia, eli ensi viikonlopun jälkeen.

Kävin keinumassakin eilen odotellessani seuralaistani.
Se kuulosti kivalta ajatukselta mutta heti alkoi huippaamaan
, :D
Ei ollut sekään kivaa.

Jotenkin itsellä tuntuu olevan suunta hukassa myös oman liikkumiseni suhteen. Nyt olen tehnyt kolmatta viikkoa 2 -jakoista ohjelmaa 15 toiston sarjoilla, tavoitteena parantaa lihaskestävyyttä. Treenit sujuu ihan hyvin, juuri tulin tekemästä jalka-selkätreenin. Jotenkin kuitenkin kaipaan taas jotain oikeaa ohjelmaa mihin ryhtyä. FitFarmin Liten aikana olin niin into piukeana salitreenaamisen suhteen ja tuloksia tuli 10 viikon ohjelman aikana. Se aika opetti mulle kärsivällisyyttää treenaamisen suhteen, mutta nyt se vanha tuttu kärsimättömyys taas puskee pintaan.

Taustan tekstistä huolimatta en ollut
CrossFitissä vaan normi salilla.
Palkkari ja banaani on niin <3

Nyt mä olen into piukeana lähinnä syömisestä ja raakakakuista :D Ne on kyllä tosi terveellisiä, mutta kalori on silti kalori ja kertyy ne terveellisetkin ylimääräiset kalorit tuohon vyötärölle. Joten päätin pitää hetken taukoa niistäkin herkuista. Joku punainen lanka mulla puuttuu tästä hommasta. Ihan kuin leijuisin jossain välitilassa. Tästä syystä olen ajatellut, että vetäisin nyt keväällä vielä FitFarmin BikiniChallenge -ohjelman. Jos saisin jotain riemua elämääni siitä, että tekisin itselleni jotain suunnitelmallista ja tavoitteellista ja samalla saisin kroppaani timmimpään kuntoon. Joku muu sanelis miten mä treenaan ja miten mun pitää syödä. Saisin vastuun itsestäni jollekin muulle taholle, ei tarttis itse päättää tai ajatella, tehdä vaan, ajattelematta yhtään mitään. Sen jälkeen oliskin jo kesä ja riemua riittäis senkin johdosta.

Voisko sitä joskus vain treenailla treenien ilosta ja syödä vain syömisen ilosta?

Syömisen ilosta söin perjantaina pizzan, joka heti jämähti vyötärölle.
Tai sitten sinne oli jäänyt jo ne raakakakut ja muut raakaherkut.

Mun näköjään pitää aina tehdä joku numero näistä jutuista ja heti jos tarkka tavoite puuttuu niin ei osaa olla vaan. Tämän hetkinen tunne saattaa liittyä koko kevään ajan vallitsevaan kiireeseen. Vaikka se jatkuu töissä edelleen, osittain on jo alkanut näkyä valoa tunnelin päässä. Nyt vaan huvittais jo antaa kaiken olla ja olla vaan, tekemättä yhtään mitään järkevää.

Ensi viikonloppuna on kuntosalivalmentajan koulutuksen näyttökoe ja sekin stressaa ja jännittää. Mä stressaan ja jännitän aina vähän kaikkea. Liikkeitä pitää osata 26 tekniikat oikein ja niistä arvotaan yksi jokaiselle ohjattavaksi. Liikkeet sinänsä on ihan "helppoja", itse ne osaan tehdä (osaanko oikealla tekniikalla, siitä en ole niin varma?). Mutta niistä jokaisesta liikkeestä pitää lisäksi osata sanoa mihin lihakseen ne vaikuttaa ja mistä kukin lihas lähtee ja mihin se kiinnittyy. Mulla ei ole niin syvää osaamista tuosta ihmisen fysiikasta, että siitä osuudesta selviäisin kunnialla... Pitäis päntätä niitäkin, mutta... Mua ei huvita nyt mikään mitä on pakko.

WSC:n CrossFit-salin seinältä bongattua...
Pitäis ehkä käydä taas CrossFitissä niin
treeni herättäis suurempia tunteita.


Kai mä jännitän myös sitä, että meillä saattaa suunta muuttua kotimatkassakin. Oon aina muuttanut innoissani uusiin koteihin, joita mulla on ehtinyt pikaisella laskulla olla 16 tämän elämäni aikana. Vaikka nytkin muuttaisin innoissani uuteen, niin nykyisestä luopuminen aiheuttaa haikeutta. Ja se ajatus muuttamisesta ja pakkaamisen pakosta aiheuttaa tuskaa nyt, kun on fiilis, että haluaisin vain olla tekemättä yhtään mitään. No, voi olla, ettei se muutto toteudu, selvinnee ensi viikon aikana sekin mitä tapahtuu.

Nyt mä ryhdyn taas hommiin, mitä on pakko tehdä. Koitan selvitellä pääni sisällä blogiini liittyvän suunnan hukkumisen ja saada jostain langasta taas kiinni. Lukijoilta mielellään otetaan kommentteja vastaan mitä haluatte ja toivotte blogilta? Jatkanko vanhalla linjalla vai kaipaatteko jotain uutta? Enemmän treeni- vai ruokajuttuja vai sopivassa suhteessa molempia? Vai pitäiskö mun lopettaa koko treeniblogi ja aloittaa uus ruokablogi? :D Enemmän omakohtaisia löpinöitä vai oikeeta asiaa?

Ehkä tää fiilis on vain harmaan sään aiheuttamaa kevätdepistelyä. Ei aina voi olla kivaa. Ehkä se aurinko taas pian paistaa.

- Tiina -

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Kuntosaliharjoittelun erilaisista tavoitteista

Kuntosalivalmentajan koulutuksessa tärkein oppini oli itsestään selvältä kuulostava asia: Eri tavoitteita varten pitää treenata eri tavalla. Hyvin loogista. Tiesin tämän toki entuudestaankin, että näin tietenkin on, mutta kokonaisuus selkiytyi päähäni koulutuksen aikana.

Kuntosaliharjoittelu ja lihaskuntoharjoittelu ylipäänstä on todella monipuolinen liikuntamuoto. Se saa aikaan toiminnallisia, rakenteellisia ja terveydellisiä muutoksia.

Kuva


1. Toiminnallisiin tavoitteisiin kuuluu suorituskyvyn parantaminen, voiman hankinta, lihaskestävyys, nopeusvoima, koordinaatio ja tasapaino

Kuva


2. Rakenteellisiin tavoitteisiin kuuluu mm. kehonmuokkaus, lihasmassan hankinta, kiinteytyminen ja painonhallinta

Kuva


3. Terveydellisiin tavoitteisiin kuuluu terveyskunnon parantaminen, niska-hartiaseudun kuntoutus, selän kuntouttava harjoittelu, stressin purku ja hallinta, aineenvaihdunnan edistäminen, lihastasapainon parantaminen ja ylläpito, monien sairauksien hoidossa. Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä terveydellisenä vaikutuksena mainittakoon kuntosaliharjoittelun henkinen puoli: se parantaa itsetuntoa ja aikaansaa parempaa minäkuvaa.

Kuva


Tietyllä harjoittelutavalla kehittyy enemmän tietyssä tavoitteessaan, mutta lihaskuntoharjoittelu parantaa aina kaikkia näitä kolmea tavoitetasoja. Terveydelliset vaikutukset on nopeinta saavuttaa. Ei voi olla saavuttamatta terveydellisiä vaikutuksia millä tahansa lihaskuntoharjoittelulla, se edistää terveyttä aina.

On myös hyvä tiedostaa, että kuntosaliharjoittelu ei automaattisesti saa aikaan isoja muskeleita (niitä joita liian monet naiset pelkää saavansa salilla!). Isojen muskeleiden toivossa täytyy treetata todella tavoitteellisesti, progressiivisesti ja tietynlaisella harjoittelumetodilla. Isojen lihasten saavuttaminen vaatii myös tietynlaisen ravinnon. Ei niitä isoja lihaksia vahingossa tule! :D

Kiinteytyjälle lihaskuntoharjoittelu on paras keino muuttaa kehonkoostumusta. Kiinteytyminenhän on käytännössä rasvaprosentin pienentämistä - rasva muutetaan lihakseksi. Painon saa pelkällä aerobisellakin treenillä alas, mutta silloin on vaarana myös menettää lihaksensa - joka taas lopulta heikentää toimintakykyä.

Omat tavoitteeni

Itse olen kovasti pohtinut omia tavoitteitani, sillä olen uudistamassa omaa kuntosaliohjelmaani. Haluanko kehonmuokkausta, lisää lihasmassaa kiinteytymistä, rasvaprosentin alenemista, erottuvia lihaksia, piukemman pepun, litteämmän vatsan jne. Onko rakenteelliset muutokset tosiaan tärkeää kun on kuitenkin jo melko ok:ssa kunnossa? Ainahan sitä voisi paremmalta näyttää, mutta haluanko ensisijaisesti edistää näitä tavoitteita? Olen pikkuhiljaa päätymässä siihen, että tärkeintä minulle on suorituskyvyn parantaminen, lihaskestävyys, ryhti, tasapaino, hyvinvointi, stressin purkaminen. Minulle, joka rakastan kehittyviä hauislihaksiani :D :D Lihaskestävyys on koko elämässä tärkeämmässä roolissa kuin litteä vatsa. Jos minulla on kestävä vartalo pystyn suoriutumaan elämässä monista asioista paremmin. Litteä vatsa näyttää hyvältä vain peilissä. Yritän siis unohtaa tärkeimpänä tavoitteena hyvännäköisten lihasten hankkimisen ja keskittää ajatukseni tärkeämpiin. Loppujen lopuksi se, kuinka jaksan suoriutua elämästä arjen keskellä on tärkeämpää kuin miltä näytän peilissä alasti. (Voi olla, että huomenna olen taas sitä mieltä, että litteä vatsa on ainut tie onneen ;) )



Tekstissä käytin lähteenä Riku Aallon ja Lasse Seppäsen kirjaa "Tuloksia kuntosaliharjoittelulla".

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Synttärikortti

Tänään mulle tulee taas vuosia lisää mittariin. Google toivotti minulle tänään näin "Hyvää syntymäpäivää Tiina!" Googlessahan tuo hakukentän yläpuolella oleva kuva kertoo aina jostain ajankohtaisesta aiheesta, mutta enpä tiennyt, että se kaivaa myös koneen käyttäjän tietoja kuvaa varten. Aika hämmentävää. En tiedä oonko mä tästä synttärionnittelusta kuitenkaan kovin iloinen?


Sain äitiltä niin mulle sopivan synttärikortin, että se on pakko jakaa tännekin :) Äiti aina onnistuu löytämään hyviä postikortteja.

:) Ikä on vain numeroita!
:) Viinin mä passaan, mutta ainakin
hyvä ruoka ja suklaa tekevät onnelliseksi :)

Sunnuntaina kokkailin raakakakkua, joka epäonnistui, kun en malttanut antaa kakun jähmettyä tarpeeksi. Ehkä mun pitää nyt synttärin kunniaksi tehdä illalla itselleni uutta raakakakkua tai raakasuklaata :)




Mitä blogin aiheisiin ja niihin liittyviin kuulumisiini tulee, niin viikonloppuna tuli käytyä salilla pariin otteeseen. Huomenna menen taas salille ohjaamaan kaveriani, jolle tein ohjelman osana kuntosalivalmentajan koulutustani. Alkaa senkin etätehtävät painaa päälle. Niin kuin mun piti ne heti tehdä alta pois, mutta hetken halusin hölläillä ja nyt sitten tulee niissäkin kauhea hoppu. Näyttökoe on viikon päästä perjantaina ja siitä viikon päästä on taas tenttikin ja siihenkin on vielä kokonaan lukematta. Taitaa tulla taas vähäliikuntaisia viikkoja :( Taitaa bloginkin treenijutut olla vähän katkolla, kun ei jaksa innostua kunnolla mistään tämän arjen keskellä. Äh, on tämä tylsää. Miksi mun pitää aina tehdä sataa asiaa samaan aikaan? Onko muilla samaa ongelmaa kuin mulla, että innostuu kaikesta ja ilmoittautuu mukaan kaikkeen mikä kiinnostaa ja sitten löytää itsensä keskellä hillitöntä kaaosta?

- Tiina -

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Itsetehtyä raakaa rakkauskerrossuklaata

Ihan parasta! Nyt osaan itse tehdä raakasuklaata! Nyt olen niin innostunut näistä raakakakuista, -toffeista ja -suklaista, että haluaisin joka päivä kokeilla jotain uutta herkkua. Nyt vaan mennään jo siinä rajamailla, että tätä menoa alkaa kaikki treenien tulokset pikku hiljaa olla historiaa ;D Ou nou! Ehkä en siis ihan joka päivä ala kokeilemaan eri versioita raakasuklaasta... Mut ku... Ne on niin hyviä! Eikä niissä silti sokeria ole ;) Joten on tämä silti paaaljon parempi vaihtoehto kuin perinteinen Fazerin sininen. Näistä suklaista tulee lisäksi todella onnelliseksi, taitaa raakakaakaolla olla joku ihmeellinen vaikutus <3


Raa'at rakkauskerrossuklaat

(Alla olevista ainesosista pääset tilaamaan tuotteet Hyvinvoinnin tavaratalosta)

1 dl liotettuja cashewpähkinöitä
 0,5 dl CoCoVi:n mulperimarjoja
1 dl CoCoVi:n kaakaovoita
1 dl CoCoVi:n kookosöljyä
1 rkl Bionan agavesiirappia
1 tl vaniljajauhetta
1 tl CoCoVi:n raakakaakaojauhetta
kourallinen vadelmia

Sulata kookosöljy ja kaakaovoi eri astioissa esimerkiksi vesihauteessa. Sillä aikaa murskaa cashewpähkinät ja mulperimarjat tehosekoittimessa jauheeksi. Kun kookosöljy ja kaakaovoi ovat sulaneet sekoita ne, agavesiirappi ja vaniljajauhe keskenään. Kaada nesteet jauhettujen cashewpähkinöiden ja mulperien sekaan. Sekoita. Jaa seos kolmeen osaan. Käytä yksi osa sellaisenaan ja laita seosta noin teelusikallinen silikonimuotin yhteen osaan. Laita pakkaseen jähmettymään. Lisää seoksen toiseen osaan 1 tl raakakaakaota. Kun edellinen osa on jähmettynyt voit lisätä toista osaa edellisten päälle teelusikallisen verran jokaiseen. Jos edellinen osa ei ole jähmettynyt, menevät osat sekaisin keskenään. Tämäkin tuli itse todistettua :) Laita jälleen pakkaseen jähmettymään. Sekoita seoksen kolmanteen osaan murskattua vadelmaa ja laita edellisten kerrosten päälle. Laita jälleen pakkaseen jähmettymään. Jääkaappikin käy jähmettäjänä, mutta aikaa silloin menee hieman enemmän.


Nauti suklaat hyvän teen kera :) Ostin eilen Ekosopista uutta English Tea Shopin teetä, Cranberry Vanilla Delight. Se on rooibos-teetä ja näin ollen kofeiinitonta, iltateeksi siis sopivaa. Ihan hyvää sekin, mutta vihreä tee on enemmän mun juttu :)


Tykkään tosi paljon English Tea Shopin Green Tea Pomegranate -teestä, joka on edellinen teeostokseni Ruohonjuuresta Helsingissä käydessäni.



Oikeasti, tällaiset herkut ja hyvä tee vaan tekee ihmisen niin onnelliseksi <3

- Tiina -

torstai 13. maaliskuuta 2014

VUOHENJUUSTOINEN LINSSI-PARSAKAALIKEITTO

Söin jokunen aika sitten Raawkassa vihreää keittoa, jossa oli parsakaalta ja mungpapuja. Se oli tosi hyvänmakuista ja kivaa vaihtelua keltaisiin keittoihin, joita itse kokkailen usein. Tästä ajatuksesta ja Lidlin parsakaalitarjouksen innoittamana kotiin lähti viime kauppareissulla pari tuoretta parsakaalia.
 
Eilen illalla tuli sitten sellainen olo, että nyt on pakko saada parsakaalikeittoa. Mikähän ihme himotus sekin oikein oli?? :D Kenen tekee oikeasti mieli syödä parsakaalia?? Vaikka se on superterveellistä, niin ei sen kyllä voi sanoa kovin hyvän makuista olevan. Parsakaali sisältää erityisen paljon A- ja C-vitamiineja, foolihappoja, flavonoideja, kaliumia ja ravintokuituja. Sadasta grammasta eli yhdestä pienestä parsakaalin kukinnosta saa jo päivittäisen C-vitamiiniannoksen. Kaloreita se sisältää vaivaiset 30 kcal / 100g. Aikamoinen superfood, etten sanoisi! (Lähde)
 
Onneksi tässä keitossa parsakaalikin maistui tosi hyvältä, eli taidanpa jatkossa syödä parsakaalini keittona :)
 
 
Vuohenjuustoinen linssi-parsakaalikeitto
 
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
Loraus öljyä
1 l vettä
2 kasvisliemikuutiota (ei lisättyä suolaa)
2 dl vihreitä linssejä liotettuna (kuivana mitattuna)
1/2 kesäkurpitsaa
1/2 purjoa
500g parsakaalin kukinnot
Pehmeää vuohenjuustoa (kuten yllä olevassa kuvassa tai Chavroux)
Merisuolaa
Pippuria
Juustokuminaa
Kurpitsan siemeniä
 
Kuullota sipuleita isossa kattilassa oliiviöljyssä. Kaada vesi kattilaan kasviliemikuutioiden kera. Lisää linssit ja keitä n. 15 min. Lisää kesäkurpitsa ja purjo viipaloituina keitettyjen linssien joukkoon ja viimeisenä parsakaalin kukinnot. Lisää tarvittaessa vettä. Älä keitä parsakaaleja ylikypsiksi, sillä liika kuumentaminen tuhoaa erityisesti C-vitamiinipitoisuutta ja parsakaalin maku kärsii. Kun parsakaali on al dente-tasoa soseuta keitto sauvasekoittimella ja mausta. Sulata lopuksi soseutettuun keittoon vuohenjuusto. Tarjoile sopan kanssa kurpitsan siemeniä. Nauti ja voi hyvin terveellisen keiton avulla!

- Tiina -

maanantai 10. maaliskuuta 2014

PARAS RAAKATOFFEE -RESEPTI (TÄHÄN ASTI)

Löydettyäni Lucuman ja tehtyäni siitä raakakakun täytettä tajusin vihdoin, että voin vaikka joka päivä herkutella mitä ihanimpien jälkiruokien parissa. Eikä niiden herkkujen kokkailuunkaan mene kauaa! Eilen kokeilin raakatoffeeta tällä syötävän hyvä -blogin reseptillä. Sekin oli ihan hyvää - mutta tänään tein vielä parempaa, melkein kuin "oikeaa" toffeeta.



Tässä toffeen pääraaka-aineet, kaakaovoita, cashew-pähkinöitä, lucumaa ja mulberryjä.





Raakatoffee:
0,6 dl mulberryjä
0,6 dl cashew-pähkinöitä
3-4 rkl lucumaa
1 tl vaniljajauhetta
1/8 tl suolaa
0,6 dl kaakaovoita (kuivana)
Agavesiirappia
Seesaminsiemeniä

Jauha tehosekoittimessa mulberryt, cashew-pähkinät ja suola jauheeksi. Sekoita mukaan lucumaa ja vaniljajauhe. Sulata kaakaovoi vesihauteessa täysin sulaksi. Sekoita agavesiirappi sulan kaakaovoin joukkoon. Sekoita sulat nesteet jauheiden joukkoon ja sekoita vielä tehosekoittimella (tai sauvasekoittimella). Vuoraa pieni kulho tms. tuorekelmulla ja levitä massa kulhoon. Ripottele pinnalle seesaminsiemeniä ja painele ne kiinni toffeemassaan. Laita hetkeksi pakastimeen tai jääkaappiin vähän pidemmäksi aikaa jähmettymään. Leikkaa kuutioiksi ja nauti hyvässä seurassa lämpimän teekupposen kera.




Ja näin maailma on taas entistä parempi paikka elää.

- Tiina -

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Vuoden ensimmäinen juoksulenkki tehtynä

Kävin tänään juoksemassa pitkästä aikaa! Jouluna juoksin Karibian ristelyllä laivan kannella (blogipostaus tässä). Sitä ennen olen SportsTrackerin perusteella juossut kahdesti lokakuun jälkeen. Tänä vuonna en siis vielä lainkaan. Vähän jännitti, että jaksanko mä juosta edes viittä kilometriä, joka oli tämän aamun tavoite.

Viime keväänä kun alkuvuoden treenitauon jäljiltä lähdin nostamaan kuntoa, niin ekalla juoksukerralla juoksin vaivoin ehkä pari kilometriä! :D Siitä sitten kevään juoksukoulun, Likkojen Lenkin, NiceRunin ja VaasaMaratonin kymppin juoksuun valmistautuessa nostin siitä juoksukunnon yli kympin lenkkeihin muutamassa kuukaudessa. Ajattelin, että kuinkahan pohjalta sitä taas lähdetään parantamaan...

Aamun epäröinnin jälkeen laitoin siis juoksulenkkarit jalkaan, pitkähihaisen treenipaidan ja ohen juoksutakin ylleni (sillä tarkenee, jo, JIPPII!), musat korviin ja menoksi.


Lopulta juoksinkin yhteensä 5,35 km aikaan 36:17, keskinopeuden ollessa 8,8 km/h ja keskivauhdin 6:46 min/km. Kaloreita paloi 329. Olin ihan tyytyväinen vuoden ensimmäiseen juoksuuni! Ei näköjään ihan nollasta tarvi tällä kertaa aloittaa. Muutenkin koko juoksemisesta tuli niin hyvä fiilis, että taitaa kroppa olla kaivannut sitä kovasti!

Lounaaksi tein tänään broilerinjauhelihapullia (kiitos taas Lidlin broilerinjauhelihatarjoukselle!), riisiä ja avocadokastiketta. En ole syönyt riisiä pitkään aikaan. Taisin saada viime syksynä Liten aikana riisiöverit ja tänä vuonna olenkin korvannut riisin pääasiassa quinoalla. Nyt taas riisikin maistui hyvältä.

Nyt menen tekemään raakatoffeeta, katsotaan mitä siitä tulee! :)

- Tiina -

Wagnerin logiikkaa liikkumattomuudesta :D


Löysin vanhan stripin Viivistä ja Wagnerista :D Wagner on niin huippu. Tosin tässä tapauksessa suosittelenkin kaikkia olemaan laskematta tämän logiikan varaan :)

Sen sijaan suosittelen kaikkia liikkumaan heti eikä hetken päästä. Nouse vain koneen äärestä ylös ja lähde liikkeelle.


Älä siis odota sohvalla Wagnerin tavoin kunnes olet 60, vaan aloita liikunta jo tänään!

p.s. Julkaisin tämän aiemmin tekemäni täytepostauksen, kun Sannis heitti blogissaan After the storm haasteen bloggareille postata jotain hölmöä "maailman urpoimpien blogipostausten päivän" kunniaksi :D

- Tiina -

p.p.s. Tykkää Treenimuijasta Facebookissa!

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Uutta ärsykettä lihaksille toistomääriä muuttamalla

Mä olen viime syksystä asti treenannut salilla lihasmassaa kasvattaen tehden kutakin liikettä 8-10 toistoa. Yleisesti ottaen 6-12 toistoa on se skaala jonka sisään toistomäärien on yllettävä/jäätävä jos haluaa lihasmassaa. Lihasmassan kasvuun vaikuttaa toki moni muukin asia, mutta tuo kuitenkin lihaskuntoharjoittelun toistomäärien osalta. Kuntosaliohjelmani muutin syksyn 4-jakoisesta alkuvuoden 2-jakoiseen ohjelmaan, mutta toistomäärät pysyivät samassa. Alkoi tuntua, että kehitys alkoi junnaamaan paikallaan ja lisäksi muutenkin saman toistomäärän tekeminen näin pitkään alkoi puuduttaa. 

Muutenkin mietiskelin omat tavoitteeni uusiksi ja päädyin siihen, että lihasmassan kasvattamisen sijasta haluan treenata lihaskestävyyttä. Lihaskestävyydellä tarkoitetaan lihaksiston kykyä ylläpitää lihastyötä pitkään väsymättä ja väsyneenäkin. Lihastyön ja hapenkuljetuselimistön yhteistyön tuloksena aerobinen kapasiteetti paranee. Harjoittelussa tehdään vähintään 15 toistoa per sarja.

(Teoria-osuudet Trainer4Youn Kuntosalivalmentajan koulutuksen oppimateriaalista)

Tein tällaisen kuntosaliohjelman kaverilleni. Tein 2-jakoisen ohjelman, jossa toisena päivänä treenataan selkä-jalat ja toisena päivänä rinta-käsivarret-vatsat. Kävimme tänään testaamassa ohjelman ensimmäisen treenin. Halusin testata miten ohjelma toimii käytännössä ennen kuin lähden sitä kaverilleni ohjaamaan.

Kun on melkein puoli vuotta treenannut 8-toiston ohjelmilla ja sitten nostaa toistot viiteentoista, niin treeni tuntuu lihaksissa aivan erilaista. Nyt ne saivat sitä ärsykettä, jota olen kaivannut. 15 toistoa tuntui tosi tiukalta vaikka vastaavasti tosin jouduin pudottamaan kuormaa siitä mitä olen 8 toistolla tehnyt. 

Jännä miten sitä tottuu tiettyyn toistomäärään ja kehitys voi pysähtyä. Siksi olisikin hyvä välillä vaihtaa sellaiseen ohjelmaan jossa toistomäärä vaihtuu.



Illalliseksi salaatin kera keitin tattarisuurimoita. En ollut ennen ajatellutkaan, että tattaria voisi keittää lisukkeeksi vaikka riisin sijasta. Se toimi tosi hyvin ja maistui hyvältä. Olen käyttänyt tattaria vain tuorepuurossa aiemmin. Aina oppii uutta! Lisäksi tattari valmistui 10 minuutissa, joten se oli nopeiten keittyvä hiilihydraattien lähde treenin jälkeiselle ruoalle. Lisäksi söimme loimulohta ja raejuustoa. Hyvä illallinen!



Nyt nukkumaan! Lihakset kaipaavat ruoan lisäksi myös unta palautuakseen.

- Tiina -
 

Aurinkoista naistenpäivää!

Ihanaa ja aurinkoista naistenpäivää kaikille naisille! :)

Jäät alkaa sulaa auringonpaisteessa!

Vihdoinkin on kauan odotettu vapaa viikonloppu! Ihanaa, kun se alkoi kauniilla auringon paisteella. Eilen Hesari ja Pohjalainen ennustivat tälle päivää samaa säätä kuin eiliselle, eli kunnon vesisadetta. Minä väitin vastaan iPhonen AccuWeather -sovelluksen perusteella, mutta kukaan ei uskonut minua kun sanoin, että tänään olisi +5 astetta ja aurinkoa. Onneksi AccuWeather oli oikeassa! Tosin aamulla se väitti, että tänään on huono sää ulkoille, liian kylmä ja liian tuulista kuulemma minun makuuni. AccuWeatherin mukaan vasta + 10 on riittävän lämmin ulkoilulle. :D AccuWeatherkaan ei ole ihminen eikä osaa suhteellistaa lämpötiloja historiaan. Talven jälkeen + 5 on just paras lämpötila ulkoilulle.

Kevät on mun mielestä ehdottomasti paras vuoden aika, katupölystä huolimatta. Päivät pitenee, aurinko paistaa, lumet sulaa, linnut laulaa, maa alkaa vihertää, elämä alkaa voittaa.




Tehtiin pitkästä aikaa tunnin kävelylenkki. Mietin, että jaksaisiko sitä huomenna taas aloittaa juoksemisen? En ole syyskuun jälkeen juurikaan juossut. Aamuaerobiset tekis myös mieli aloittaa, kun aurinkokin nousee jo seitsemän jälkeen. Niin siistiä, kun on taas enemmän aikaa, intoa ja ennen kaikkea kelejä ulkoiluun! :)

- Tiina -