Tuore hyvinvointivalmentaja tässä hei!

Tänä viikonloppuna sain viettää antoisat kaksi päivää rakastamani harrastuksen parissa. Osallistuin Trainer4Youn Hyvinvointivalmentajan koulutukseen, mitä pähkäilin aiemmin syksyllä blogissa, ilmoittautuako vai ei. Ilmoittauduin koulutukseen pian tuon kirjoituksen jälkeen, mutta en kirjoittanutkaan siitä sitten blogissa sen enempää. Ehkä jätin kirjoittamatta, koska en oikein itsekään tiennyt mitä siltä odottaa. Eikä minulla ole pahemmin ollut aikaakaan miettiä koko koulutusta ennen tätä viikonloppua.

Nyt se on kuitenkin takana ja fiilis on väsynyt mutta mahtava tiukkojen päivien jäljeltä. Pää on täynnä asiaa, ei välttämättä täysin uutta asiaa, mutta sain omille tiedoilleni/oletuksille vahvistusta, asioita jäsenneltyä mielessäni, kokonaiskuvan hahmotusta, parempaa ymmärrystä kehon kokonaisvaltaisesta toiminnasta, eväitä oman ja toivottavasti myös muiden hyvinvoinnin parantamiseen. Ja toki siellä tuli jotain uuttakin asiaa. Suurin anti oli kuitenkin omat oivallukset, että hei, näin nämä asiat toimii, tällä voin perustella asiaa muille tms.

Viikonloppuna puhuttiin muun muassa arjen hyvinvoinnista, jaksamisen reserveistä, terveysliikunnasta, kestävyysliikunnasta, lihaskuntoharjoittelusta, tasapainosta, hyvästä kunnosta, liikkuvuudesta, liikuntaresepteistä, tulosten saavuttamisesta, kehon rakenteesta, sykeohjatusta harjoittelusta, ravitsemuksesta. Harjoiteltiin Gymstickillä, tehtiin liikkuvuusharjoitteluja sekä mitattiin oma maksimisyke spinnipyörillä.

Kirjoitan blogissa varmasti paljonkin viikonloppuna oivaltamistani asioista. Nyt niiden ehkä pitää hetki antaa muhia päässäni. Nyt pitää antaa keholle ja aivoille lepoa, jos ne vaikka palautuisivat viikonlopun treeneistä ja oppimisesta ja kehittyisivät entistä vahvemmiksi. Viikonlopun annista päätin nimittäin omaksua paremmin palautumisen merkityksen. Keho tosiaan kehittyy levossa, joten miten sen käy, jos ei muista/halua antaa sen rauhassa vahvistua? Aivotkaan ei pysty ottamaan määräänsä enempää.

Muistetaan siis huolehtia sopivassa suhteessa ärsykkeestä ja levosta!

- Hyvinvointivalmentaja Tiina -

:)

Aika kuluu joka tapauksessa

Kohta yhdeksän viikkoa on kulunut FitFarmin Lite InShape -nettivalmennuksessa. Yhdeksän viikkoa. Tuntuupa pitkältä ajalta pysyä itsekurissa herkuilta ja treenata salia neljä kertaa viikossa. Mun aiempi pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys ei ikinä olisi päästänyt mua näin pitkälle näin "tiukan" ruokavalion ja säännöllisten treenien osalta. Jossain vaiheessa olisin antanut periksi ajatuksella, että "kun mulla on nyt kolme viikkoa mennyt tosi hyvin ja tuloksia alkaa näkyä, niin nyt voin vähän höllätä, herkutella "pari" päivää ja sitten taas jatkaa..." Jos jatkan. Yleensä en jatkanut. Itse pilasin oman edistymiseni vain omalla pitkäjänteisyyden puuttumisella. Siksi tämä kulunut yhdeksän viikkoa tuntuu ihan uskomattomalta, kuinka hyvin tämä aika on mennyt. Kun mietin taakse päin tätä aikaa, niin ymmärrän entistä paremmin tätä sanontaa:

Kuva: Pinterest

Aika kuluu joka tapauksessa.

Minä itse päätän kuinka aikani käytän. Olisin voinut käyttää viimeiset yhdeksän viikkoa siten kuin ennenkin. Se tarkoittaisi sitä, että mitään muutosta ei olisi kropassani tapahtunut. Edistystä ei tapahdu, ellen itse tee sitä edistystä. Onneksi päätin aloittaa muutoksen juuri silloin.

Säännöllisyys on kaiken a ja o. Sen olen nyt oppinut. Että syö ne oikeat ruokansa säännöllisin väliajoin. Tekee ne treenit viikosta toiseen. Tietenkin välillä voi ja pitääkin pitää lepoa jos siltä tuntuu, mutta ei kannata antaa lähteä lapasesta. Levätä kun on sen aika, mutta sitten vaan jatkaa taas. Tärkeintä on löytää itselle sopivin tapa tehdä sitä muutosta, lähteä niistä omista lähtökohdista. Muuttaa joko asia kerrallaan tai tehdä täydellisen muutoksen kertaheitolla.

Mä väitän, että ruokavalion kanssa minulla on ollut helppoa siksi, että olen jo tottunut kieltäytymään monesta gluteenittoman ruokavalioni takia. Kaikista eniten olen himoinnut tämän aikana ihania leivoksia ja pullia, niitä mitä en muutenkaan voisi syödä. Tänään tosin tilasin palaveriin gluteenittoman pullan itselleni, kun toisille tilasin joulutorttuja. Ajattelin, että jos minun tekee mieli pullaa, syön sen. Ei tehnyt mieli. Ajattelin, että se on kuitenkin sellainen kuiva pakkasesta sulatettu käntty joka murenee lautaselle. Myöhemmin työkaveri maistoi sitä ja sellaista se sitten lopulta olikin. Onneksi en sen pullan takia sortunut! :)

Kuitenkin haluan sanoa tällä kirjoituksella sen, että jos kaipaat muutosta, koita löytää omat keinosi toteuttaa se muutos. Jokainen lähtee omista lähtökohdistaan ja määrittelee itse kuinka paljon lähtee tavoittelemaan. Hidaskin muutos on parempi kuin ei muutosta ollenkaan.

En sano, että minussa olisi tapahtunut ihan kauhean iso muutos. Ei yhdeksässä viikossa ihmeitä tapahdu. Mutta olen hyvässä matkassa kohti omia tavoitteitani. Eniten toivon pysyvää elämäntapaa. Haluan päästä eroon jojottelusta. Saada säännöllisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Malttia odottaa niitä tuloksia ja pienen edistyksen jälkeen vaan jatkaa edelleen. Olla luovuttamatta.

Kuva: We heat it

Nyt just mun kroppa tarvii hetken lepoa. Tein neljä salitreeniä peräkkäisinä päivinä ja nyt tuntuu, että väsyttää. Jos vaan vielä sitten jaksan, niin lähden hetkeksi ulos kävelylle hakemaan piristystä keskiviikkoiltaan. Raitis ilma tekee aina hyvää.

- Tiina -

Uusi lempiruokani feikkipizza ja muita ruokaideoita

Ruoanlaitto on kyllä kivaa. Syöminen on kuitenkin sitäkin kivempaa! Syksyn aikana olen tehnyt tosi paljon uusia ruokia, ideoita tulee koko ajan. Tai oikeastaan kun katsoo mitä kaapista löytyy niin jotenkin ne vaan päätyy lopulta kivaan ja herkulliseen muotoon lautaselle. En mä nyt mikään huippukokki ole, mutta siihen nähden, että olen kasvanut eineksillä ja alkanut oikeasti tekemään ruokaa vasta viisi vuotta sitten, niin pidän itseäni melko mielikuvituksekkaana kokkina. Mies aina pyytää mua loihtimaan jotain. Sehän passaa!

Nyt vielä kun ruoan terveellisyys on ensisijainen juttu, niin syöminen tuntuu tosi hyvältä - aina! Koskaan ruoasta ei tule pahaa oloa, sellaista rasvapannun aiheuttamaa raskasta oloa.

Mun uusin lemppari on feikkipizza. Idean tähän kyllä taisin bongata Liten FB-ryhmästämme. Pizzan ideana on se, että siinä ei ole pohjaa eikä lihaa. Täyte on pelkkiä kasviksia ja proteiini saadaan juustosta. Kuinka pystyinkään olemaan Liten ruokavaliolla ensimmäiset viikot kokonaan ilman juustoja! Enää en ole sitä mieltä, että vähärasvaiset juustot maistuu pahalta. En ollut myöskään ikinä tajunnut kuinka paljon juustossa tosiaan on proteiinia! Polar-juustossakin sitä on 31 - 34 %. Mä ostin kylläkin 15 % rasvaista juustoa, aika paha :) 5 % Polar olis tietenkin parempi vaihtoehto vähemmän rasvan ja enemmän proteiinin johdosta, mutta Lidlissä oli vain sitä 15 %:sta. Aivan sama kun ei sitä kuitenkaan joka päivä syö. Pitää seuraavaksi ostaa sitä vähärasvaisempaa. Myös 5%:sta fetaa olen ostanut (Rainbow salaattijuustokuutiot 5 %), eikä sekään maistu yhtään pahvilta niin kuin ennen ajattelin! :)

Laitanpa siis tähän alle vielä feikkipizzan ohjeet.

Paista pannulla kasviksia jotka kuuluu sun pizzaan.
Mun pizzaan kuuluu paprika, herkkusienet, sipuli ja ananas.
Kasvisten joukkoon sekoitan tomaattipyrettä ja maustan
suolalla, pippurilla ja yrttimausteila

Laita sitten kasvikset uunivuokaan.

Höylää / raasta sopiva määrä juustoa päälle.
Laita uuniin 225 astetta kunnes juusto sulaa.

Itse söin "pizzani" vielä rucolan kera ja
hedelmäsmoothie (Banaania, ananasta ja klementiiniä) sai tyydyttää hiilaritarpeeni.

Semmoinen pizza! :) Tuo on mun mielestä ihan superhyvää ja voisinkin syödä sitä vaikka joka päivä. Iltaisin treenin jälkeen tarvitsen enemmän hiilareita joten olen nyt parina viikonloppuna syönyt tuota lounaalla. Tulispa taas viikonloppu, että pääsis syömään pizzaa ;)

Onneksi sitä ennen saan syödä vielä tätä riisi-kaali-broilerin jauheliha-hässäkkää. Tein tämän niin, että paistoin ensin broilerin jauhelihan, sipulin, valkosipulin ja chilin. Kun jauhis oli kypsää heitin kaalit sekaan ja paistoin kunnes ne alkoi pehmetä. Samalla keitin riisiä, pari pakastepinaattipalaa sekaan. Keitinveteen reilusti suolaa, kurkumaa, korianteria, inkivääriä. Vielä pakastevihannessekoituspussi riisikattilaan riisin kypsymisen loppuvaiheessa. Nesteeksi uunivuokaan näiden sekaan laitoin 5 dl kasvislientä. Tein tuon ruoan sunnuntaina ja silloin mulla oli ihan sellainen fiilis, ettei yhtään tee riisiä mieli. Kuitenkin kun tämän sain maanantaina lautaselle, heitin kasan rucolaa päälle ja vielä raejuustot sekaan, niin ai että! Hyvää tuli! Ja sainpahan sen ison keräkaalin semisti vanhentuneet jämät käytettyä. :)

Tässä alla on kans yks superhyvä ruoka taas ison rucolakasan alla. Tein bolognesekastikkeen broilerin jauhelihasta (kyllä, sitä kuluu nyt paljon, kun oli Lidlissä joku lauantai tarjouksessa :) ). Kuorin ja viipaloin perunat ja pilkoin kasviksia mitä kaapista löytyi. Sitten tomaattijauhelihakastike - perunat - kasvikset kerroksittain uunivuokaan. Uuni 225 astetta ja jotain 45 min uunissa. Helppoa, halpaa ja terveellistä! :) Vielä kun nykyään aina laitan valkosipulia ja chiliä joukkoon, niin kaikki maistuu paremmalta. Niin ja paljon CoCoVin Kalaharin suolaa (mainoslinkki) päälle, nam! Parasta suolaa ikinä.

- Tiina -

Pikkujouluja ja krapulajäätelöä

Meillä oli eilen työpaikan pikkujoulut. Kauan odottamani päivä Liten 10 viikon netti-valmennusjakson toisena tankkauspäivänä. Odotin niin paljon jouluruoan syömistä, koska se olisi mun tämän vuoden ainut jouluruoka, kun joulun olemme reissussa. Tosin saatan ehkä päästä nauttimaan amerikkalaisen joulun herkuista Karibian merellä.

Mua vähän jännitti miten mun kroppa reagoi vapaaseen syömiseen. Ne jotka on mun blogia seurailleet pidempään ja tuntevat mut, tietävät, että kärsin jos jonkinlaisista vatsavaivoista ja olen niihin pyrkinyt löytämään apua. Pelkäsin, että syön joululaatikoita ja maha menee heti sekaisin tai jotain muuta vastaavaa. Loppuilta vessassa :D Jo 8 viikkoa kun olen syönyt jo tarkkojen ohjeiden mukaan, tietyn kokoiset annokset tietyin väliajoin ja sit yhtäkkiä pikkujouluissa kauheaa mättämistä iltamyöhällä. Onneksi mitään vaivoja ei tullut, vatsa voi tosi hyvin loppuillan ähkyä lukuunottamatta. Alkaisinkohan mä vihdoin päästä mun vaivoista eroon?

 

Alkudrinkiksi saatiin ihanat glögikuohuviinit. Tietäisköhän joku onko Alkossa valmista glögikuoharia vai mahtoikohan se olla paikan oma sekoitus? Oli meinaan niin hyvää, että musta saattaisi tulla joulunalusjuopottelija jos sitä saa tuollaisena suoraan pullona Alkosta :)

Ruokaa jonottaessa ajattelin, että tänään lähtee syöminen lapasesta. Tuoksut oli huumaavat ja nälkä kurni mahassa ja erityisesti mielessä. Alkupalapöydästä otin kaikkea ihanaa, gluteenitonta leipää, kurkkua, sienisalaattia, marinoitua kesäkurpitsaa, aurinkokuivattuja tomaatteja, oliiveja, graavilohta, lämminsavulohta, naudanlihaleikkelettä, aladobia. Alkupalat on aina ehdottomasti parhaita!

Olin alkupalojen jälkeen jo aivan täynnä. Kuitenkin seuraavaksi piti päästä varsinaisen pääruoan kimppuun. Mun mielestä jouluruoassa laatikot on parasta ja jos vain olen kotona joulun, teen itse porkkana-, lanttu- ja bataattilaatikot. Kinkku ei ole mulle mikään välttämättömyys ja kuulinkin pomolta, että he ostavat aina Vaasan kauppahallista savukalkkunan jouluksi. Mä taidan kans vaihtaa leiriä ja syödä jatkossa jouluna kalkkunaa. Sianliha ei muutenkaan kuulu mun ruokavalioon, ei muuten väliä, mutta en tykkää kauheasti sen mausta. Nautaa mielummin kun punaista lihaa on saatava.

Otinkin lautasen täyteen laatikoita, porkkanaa, lanttua, bataattia, imellettyä perunalaatikkoa ja punajuurivuohenjuustorisottoa. Piti muodon vuoksi ottaa kinkkuakin, mutta se jäi multa lopulta syömättä melkein kokonaan. Otin myös vähän vielä lohta ja luumuja. Hyvää oli! Ja huh, että oli maha täynnä!! :) Pointsit siitä, että kaikki laatikot oli tehty gluteenittomina. Muutenhan niissä ei gluteenia olekaan, mutta usein laitetaan päälle ihan turha ainesosa, eli korppujauhoja kuorrutteeksi.

Jälkkäripöydästä otin vähän juustoja ja viinirypäleitä. Lisäksi gluteenittomille oli herkullista glögipannacottaa. Voi että se oli hyvää! Olis tehnyt mieli santsata, mutta niitä ei kai ollut yhtään ylimääräisiä, niitä oli varattu vain gluteenittomille. Saatiin pari drinkkilippuakin, mutta ne jäi multa käyttämättä. Luovutin ne edelleen parempaan käyttöön :) Vettä meni senkin edestä, taisi olla aika suolaista ruokaa kun jäi kauhea jano päälle!

Lähdin aika pian syömisen jälkeen pois, joskus 22:30 aikaan. Ähky sai minut vain ajattelemaan kotisohvaa ja villasukkia :) Onneksi ei ole mitään pakkoa bilettää aamuun asti. Mikäs voisi olla sen parempaa kuin makoilla sohvalla kotivaatteissa kissaa rapsutellen? Mä en ainakaan kovin montaa asiaa keksi :)

Puolen yön aikaan olinkin jo nukkumassa. Mies kömpi omista pikkujouluistaan kotiin neljän aikoihin ja höpöteltiin siinä aikamme omista pikkujouluistamme. Aamulla mua nukuttikin pitkään, heräsin vasta ysin jälkeen. Olis sitä voinut pidempäänkin nukkua mutta kissat piti niin kauheeta mekkalaa nälissään, että pakko niitä oli jo mennä ruokkimaan.

Mulla on tapana punnita itseni joka aamu, vaikka siinä ei mitään järkeä periaatteessa olekaan. Ajattelin, että mulle olis tullut illan aikana pari kiloa lisää, eli ne mitä Liten aikana olen pudottanut. Edellisen vapaasyöntipäivän aikana mulle tuli se 2 kg. Tosin eilen söin muuten ihan normaalisti paitsi illalla. Ei mulle tullut kuin 0,7 kg lisää. Jee! Ei siis ihan pahasti mennyt sen osalta. Kuitenkin tätä valmennusta on enää vain pari viikkoa jäljellä ja tarkoituksena olis vielä nipistää vähän pois. Edellisen vapaasyöntipäivän jäljiltähän mulla kesti reilu viikon ennen kuin paino palautui normaaliksi. 

Itseasiassa olen lisäksi päättänyt, että lopetan varsinaisen 10 viikon ohjelman jo itsenäisyyspäiväksi, sillä lähdemme silloin viemään kissat Ouluun joulun ajaksi. Eli kolme päivää aikaisemmin kuin muut. Aloitin kuitenkin pari päivää aikaisemmin treenien osalta ja osittain ruoankin osalta. Sen itsenäisyyspäiväviikonlopun syön normaalisti mutta jatkan vielä osittain ainakin ruokavaliolla ja treeneillä vielä seuraavan viikon ennen matkalle lähtöä.

Lähdin aamulla lenkille ennen aamupalaa. Tein tunnin lenkin lumisissa maisemissa. Mies antoi tehtäväksi hakea hänelle krapulajäätelöä. Kieltäydyin tuomasta Ainon Ihana maitosuklaa -jäätelöä, joka on ehdottomasti parasta jäätelöä mitä on olemassa. En olisi ehkä pystynyt vastustaa jos sitä olisi kotona ollut ;) No olisin mä. Mutta olis mua vituttanut silti, että toinen syö jotain mun suurta suosikkia :D Lupasin tuoda jotain lakritsaista jäätelöä, koska mä en tykkää yhtään lakritsasta, ainakaan jäätelön muodossa.

Oon aina tykännyt lenkkeillä talvella. Nyt vielä ainakin lumi tuntuu niin ihanalta. Ulkona on tosi kaunista ja valoisaa vaikka olikin pilvistä.

Tein tunnin lenkin ja lenkin lopussa kävin sieltä lähikaupasta ostamassa sen jäätelön. Ingmanin sulkaa-lakritsijäätelöä. Mies vetikin puolet siitä aamupalaksi :D Mä vaan himoitsin mun ihanaa aamupalaa, sitä joka-aamuista kaurapuuroa rahkalla ja mansikkaprotskulla, kanelia, mustikkaa, puolukkaa ja kookosöljyä. Se on parasta aamun aloitusta se!

Nyt pitäiskin tehdä vähän koulujuttuja alta pois. Lisäksi pitäis alkaa käymään kaappeja läpi. Haluan turhasta tavarasta eroon. Olen päättänyt myydä mun keltaiset Teema-asiat pois, joita niin vaivalla aloin 17-vuotiaana keräämään. Ehkä mä olen jo siinä pisteessä, että maltan luopua niistä ilman haikeutta :) Kuinka ne ensimmäiset omat tavarat onkin olleet niin rakkaita ja tärkeitä. Keltaisen tilalle tulee jatkossa mustaa. Valkoistakin Teemaa meillä on, eli sitten olis astiatkin mustavalkoisia. Jotain muuta rompetta pitää kans laittaa myyntiin. Pitää ehkä ottaa kirpparipaikka, ei millään jaksaisi kuvailla kaikkea ja laittaa nettiin myyntiin. Mikä aika olis kirpparipöydälle paras? Käykö kukaan joulun jälkeen kirppiksillä? Vai onko joulun alla saatu kaikeseta shoppailusta jo tarpeekseen?

Mitäs teillä on viikonlopun suunnitelmissa?

- Tiina -

Loppukiriä lumen keskellä?

 

Kuva Pinterest

 

 

Tänään satoi ensilumi. Kuinka olinkaan jo kaivannut valkoista maata! Lumi peittää alleen kaiken inhottavan harmauden, synkkyyden, tylsyyden. Lumi kertoo muutoksesta, ajan kulumisesta, elämän etenemisestä. Taas on talvi, joulu lähestyy, vuosi vaihtuu.

 

Talvet on minulla aina tosi kiireisiä, kiitos ammatinvalintani. Talvikuukaudet menevät vauhdilla ohi, enää en ehdi keskittyä siihen ainaiseen pimeyteen ja kylmyyteen. Yhtäkkiä huomaan, että kevät jo kolkuttelee ovella. Ikää tulee vuosi lisää ja voi taas herätä talven horroksesta. Talven jälkeen tulee kevät ja nyt talvi on jo täällä! :) Kevätkään ei siis ole enää kaukana! Nautitaan sitä ennen kuitenkin joulusta, kauniista valoista, yhdessäolosta, hyvästä ruoasta, rakkaudesta, villasukkien lämmöstä.

 

Kuva Pinterest

 

Tänään olin pelaamassa sählyä. Kyllä se kivalla porukalla liikkuminen vaan on niin huippua tuon salilla paahtamisen vastapainoksi. Tuli tosi kova hiki ja vatsalihaksiakin sai treenata nauramisen muodossa.

 

 

Huomenna on työpaikan pikkujoulut. Voi että mä odotan sitä jouluruoan syömistä! :) Tätä "vapaasyöntipäivää" on kyllä odotettu!!

8 viikkoa Liteä onkin pian jo takana. Aika on mennyt nopeasti ja helppoa on ollut lukuunottamatta puolivälin hillittömiä vatsavaivoja. Tuolloin kroppa tuntui olevan pari viikkoa ihan jumissa, siis ensimmäisen vapaasyöntipäivän jälkeen. Saa nähdä kuinka huomisen syömisen jälkeen käy! Muuten kyllä syön normaalisti koko päivän, mutta illalla sitten en mieti mitä suuhuni laitan.

Bill oli tänään antanut foorumilla viimeisen ohjeensa. Nyyh, tulee Bullin juttuja ikävä kun tämä loppuu :) Ei uskoisi teeveen perusteella, että hän on niin mukavan ja hauskan tuntuinen heppu :) Loppukirin kannustuksia Bull tosiaan antoi. Itse ajattelin yrittää lisätä aerobista. Rasvaa haluan saada vähän vielä pois ennen reissua. Ohjelma loppuu viikko ennen reissua ja pääpiirteissään jatkan näillä ohjeilla matkaan asti. Mulla ei oikeastaan edes ole mitään ruokahimotuksia mitä tekisi mieli. Paitsi jouluruoka jota onneksi saakin sitten huomenna :)

Tavoitteena olisi siis lisätä aamuaerobisia. Sählyssä käyn kerran viikossa. Arkisin pitäisi käydä kerran tai kaksi aamuaerolla, jotain 45 min lenkkejä. Lisäksi viikonloppuisin pidempi yli tunnin kävelylenkki. That's my plan. Vielä kun pääsisi sängystä aikaisin ylös lumihankeen tarpomaan :)

- Tiina -

Aamulla ylös 5:30 ja salille...

... kyllähän mua väsytti ihan pirusti. Mutta kun päivän treeni oli saatava tehtyä. Iltapäivällä oli jälleen vuorossa akupunktio eikä sen jälkeen saa treenata kovaa. Aamulla oli siis treenattava ennen töitä. Bussit kulkee aamulla joko klo 6 tai klo 7. Seiskan bussi on salilla 7:20 joten aivan liian myöhään menisi töihin pääsy. Ei auttanut kuin herätä puoli kuudelta ja lähteä kuuden bussilla kohti salia.

Noh, eipä se salikaan auennut kuin vasta puoli seiskalta, joten olin ekana siellä oven takana kolkuttelemassa. Salil eka :D Laitetaan sen ajatuksen innoittamana tämä huippuhyvällä itseironialla maustettu biisi tähän alle:

Mulla turvotuksen poistumisen myötä maha on vähän kutistunut kasaan, joten vihdoin pystyin laittaa salille päälle tämän kesällä ystäväni Helsinki Workoutista ostaman motivoivan treenitopin. Tuo on sellaista ribbitrikoota, ja kun mahassa on ylimääräistä niin tuo teksti venyy hassusti eikä näyttänyt ostohetkellä kovin mairittelevalta :D Nyt se on jo paljon parempi.

Rinta-hauis -päivän painot.
Jokaiseen liikkeeseen on alusta tullut pari kiloa lisää per paino.
Mahtijuttu!

Vielä loppuun muutama vatsanväsytysliike.
Tämä laite on ehdottomasti paras laite vatsan treenaamiseen.

Treenipeukku!
Hyvin meni aamulla treeni
latausjuoman ja banaanin voimalla.

Vatsatreenin jälkeen sai lösähtää ja antaa jo periksi päivän treeneiltä.

  

Kello 7:41 ja tunnin treeni tehtynä.

Niin ja siis ihan pirun hyvältähän se herääminen ja treenaaminen lopulta tuntui myös aamutuimaan! Kuulostaa ehkä tosi pahalta herätä 5:30. Tai miten niin ehkä! :D Mähän olisin normaalisi pitänyt tuota aikaa ihan yönä vielä muutama kuukausi sitten. Hyvä kun jaksoin puoli kasilta herätä :D Mä hämmästelen suuresti itsekin, miten herääminen on nykyään helppoa. Joku ihmeellinen voima sillä treenaamisella on. Tietää, että siitä tulee hyvä olo, endorfiinit alkaa jylläämään heti aamusta ja piristyy tosi paljon. Ei vaan jää mieli jäädä sänkyyn jatkamaan unia!

Eilen tein tosi hyvää ja helppoa ruokaa. Paistoin broilerin jauhelihaa, sipulia, valkosipulia, chiliä ja maustoin reilusti. Lisäsin tomaattimurskan ja vähän vettä päälle. Kuorin ja viipaloin perunat. Viipaloin 2 munakoisoa n. 1 cm paksuiksi viipaleiksi. Ladoin kaikki uunivuokaan kerroksiin, fetaa väliin ja vielä juustoa päälle ja uuniin. Kun lisäsin lihan lisäksi nuo juustot, niin sainkin uunivuoallisesta 6 annosta. Riittääpä syömistä hetkeksi aikaa :)

Sit kun vielä syö salaatin ja raejuuston kera, niin avot! Hyvää oli. Nyt menenkin lämmittämään tämän päivän päivällisannoksen tuota ruokaa.

Bon appetit!

- Tiina -

Ketutus purkautui sisustusintoiluna

Mulla oli eilen huono päivä. Sain kuulla ikävistä selän takana juoruamisista. Ihmisillä on tarve puhua toisista ihmisistä, ymmärrän. Itsekin teen sitä välillä, vaikka pääsääntöisesti ajattelen ihmisistä hyvää (kunnes toisin todistetaan). Ilmeisesti elämäntapani on sellainen, että kaikki eivät sitä kestä. Se on todella harmillista, sillä minä elän itse omaa elämääni kuten kaikki muutkin elävät puolestaan omaa elämäänsä. Miksi ihmisillä on niin suuri tarve alkaa arvostelemaan toisia? Saako siitä todella niin paljon hyväksyntää muilta ihmisiltä, että siitä tulee hyvä mieli?

Kuva löytyi Google-kuvahausta ja osui ja uppos.
Nimittäin eilinen treeni meni kiukussa just sinne minne piti.
Lopulta sain siis tästä keissistä vain entistä enemmän
voimaa ja tahtoa onnistua siinä mitä teen. Thanks mates!

Minun oloani ei paranna muista ihmisistä juoruilu, itse asiassa siitä tulee aika huono olo, oma mieli ei siitä ainakaan kohene. Paljon parempi fiilis tulee kun laittaa hyvän kiertämään, suhtautuu asioihin positiivisesti, vaikka kehuu ja kannustaa toisia, sanoo ainakin sanan kiitos kun sille on paikkansa.

Joku saattaa ajatella, että minun elämäni on niin helppoa, kun olen lapseton, että kyllähän minulla onkin aikaa ruoanlaittoon ja kuntoiluun. Kyllä, myönnän, että elämäni on perheellisiin verrattuna helppoa sen puolesta, että minun tarvitsee huolehtia vain itsestäni, miehestäni ja kissoista. Ehdin huolehtia itsestäni, mutta se on oma valintani. Perheen sijasta minut pitää kuitenkin kiireisenä opiskelut. Nyt syksyllä on ollut vähän helpompaa, mutta se kostautuukin talvella tenttisumana. Pari tenttiä on jo takana syksyn osalta ja pari ryhmätyötä pitää vielä tehdä vajaa kuukauden sisään. Huolehdin silti myös kiireisen opiskelurupeaman keskellä, että muistan, jaksan ja ehdin liikkua ja syödä terveellisesti, sillä se auttaa minua jaksamaan arjen kiireiden keskellä. Olen kuntoillut nyt syksyllä n. 4-7 tuntia viikossa. Se on aika paljon, mutta vähemmälläkin kuntoilulla saa pidettyä itsestään huolta, kun tekee tehokkaita treenejä. Tapoja treenata on monia, eikä aina tarvitse kuntoilla tuntia päivässä. Minä treenaan miten treenaan, ja se on oma asiani.

Ruoanlaittoon minulla menee myös ehkä tunti päivässä, joskus enemmän, joskus vähemmän. Yritän viikonloppuisin tehdä isompia annoksia ruokia, että säästyn arkipäivinä ruoanlaitolta. Arvostan itse hyvää, puhdasta ja terveellistä ruokaa. Se on asia mihin minä haluan panostaa. Se on oma asiani.

Mietin eilen kiukuspäissäni vaikka mitä inhottavia asioita, joita olisin halunnut ilmaista täällä blogissa. En siihen kuitenkaan lähde, koska en halua velloa huonoissa fiiliksissä. Sen vain vielä sanon, että toivon, että niitä lukijoita, jotka inspiroituvat blogistani olisi enemmän kuin niitä jotka kadehtivat minua blogissa esille tuomani elämäntyylin takia. Muistakaa kuitenkin, että blogini on treeniblogi ja kerron blogissa lähinnä treeneihin, ruokaan ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Elämässäni on kuitenkin paljon muitakin asioita, joista en kerro ja joista ette tiedä mitään. Ihmistä ei voi tuomita pienen siivun vuoksi - kerron täällä julkisesti vain niitä asioita, joita haluan tuoda ilmi. 

Jokainen on kateellinen jostakin jollekin. Minäkin kadehdin monia ihmisiä monista asioista. Yritän kuitenkin kääntää kateuden voimakseni - en voi elää kuten muut, mutta voin inspiroitua kateudesta ja yrittää tuoda elämääni enemmän niitä asioita joista muita kadehdin. Kaikkea ei voi kuitenkaan saada. Mutta minä itse valitsen oman tapani elää ja se on minun tapani.

Päätin kuitenkin, että koska nämä juorut ja paskanpuhumiset eivät minun elämään vaikuttaneet millään tavalla ennen tietoa niistä, niin en anna niiden vaikuttaa minun elämääni tuon tiedon jälkeenkään. Ei oikeastaan voisi vähempää kiinnostaa mitä muut ajattelevat. My life is my life ja I chooce my choice, ja mitä näitä nyt oli.

Käänsin eilen tämän aiheen aiheuttaman ketutuksen ja oman kateuteni sisustusvimmaan. Ehkä tuollainen kateus ja ketutus luovatkin vain luovaa fiilistä? Mun oli pakko saada piristystä mielelle ja kotiini, joten lähdin vielä salin, syömisen ja suihkun jälkeen Anttilaan ostoksille. Ennätin sinne sopivasti puoli tuntia ennen sulkemisaikaa. Olin suunnilleen ainut asiakas, joten sain pähkäillä ihan rauhassa. Kotona oma tyyli on jo ihan selvä, mustaa, valkoista ja ripaus punaista. Sitä tyyliä oli tarkoitus vahvistaa. Ideoita kumpus vaikka kuinka paljon mutta harmi kun ei kaikkea voi kerralla toteuttaa :) Mitä sitä sitten kadehtis ja miettis?

Laitan tänne nyt poikkeuksellisesti kuvia kotoani - sisustusbloggaajaksi en ole kuitenkaan ajatellut tämän enempää ryhtyä. Tai mikä jottei voisin esitellä tulevia himotuksen kohteitani sisustukseen suhteen jahka niitä saan toteutettua joskus.

Eilen ostin Teeman mustat neliönmuotoiset kulhot, rakastan niitä! Aion hankkiutua vanhoista keltaisista teema-astioista eroon ja hankkia tuota mustaa tilalle. Lisäksi ihastuin noihin Arabian Piilopaikka-mukeihin, ne oli musta niin suloisia oravineen, pupuineen ja perhosineen, että pakko ne oli hankkia. Muki on 0,4 dl, jota pienemmästä kupista ei voi kyllä teetä nauttia! :)

Lisäksi ostin nuo mustat pyöreät tabletit keittiöön ja pari musta-valkoista tyynyliinaa. Toinen on tuo valko-musta raidallinen, joka kuvassa näyttää harmaalta sekä tuo mustalla pohjalla oleva tyynyliina, jossa on valkoisia ohuita raitoja. Nämä kaikki ovat Anttilan Anno-merkkisiä. Punaiset verhot ja tyynyliinat olinkin juuri vaihtanut. Ne piristävät niin kivasti ja tuovat ihanaa lämpöä kotiin. Pienillä asioilla saa suuren muutoksen aikaan, niin elämässä kuin sisustuksessa!

 Mitäs pidätte mun uusista hankinnoista? :)

- Tiina -

Einon runtelemat

Yöllä nukuin pitkään autuaan tietämättömänä yöllä Vaasaakin ravistelleesta Eino-myrskystä. Nukuin yhteentoista, univelkojani kuittaillen. Tämän Helsingin sanomien sivuilta napatun kuvan mukaan pahin myräkkä olisi ollut Vaasassa aamulla klo 8 aikaan. Nukuin sikeästi, myrskykään ei saanut väsynyttä naista hereille.

Kuva: hs.fi

Aamulla, tai siis aamupäivällä kun heräsin, aurinko paistoi kauniisti. Ulos oli päästävä. Mies kertoi voimakkaasta tuulesta. Halusin aamulenkille siitä huolimatta. Kerrasto alle, Haltin Storm Wall -soft shell takki päälle ja lämmin pipo päähän, ettei tuuli käy korviin. Ei pieni tuuli tuntunut missään! :) Joskus se voi olla varusteista kiinni. Tuuli tuntui kyllä, mutta mun Storm Wall -takkini pysäytti tuulen kuin seinään, se ei ollenkaan mennyt luihin ja ytimiin. Merellä kävi kova tyrsky, aallot muodosti vaahtopäitä. Kaunistakin silti oli, aurinko pelastaa aina päivän kuin päivän. Ainakin marraskuussa!

 

Puita oli kaatunut todella paljon kävelylenkkini varrella. Tunnin lenkin aikana pysähdyin kuvailemaan puita ja maisemia, matkaa tuli kuitenkin 5,7 km. Teki niin hyvää käydä kävelyllä pitkien yöunien päälle!

 

 

 

 

 

 

 

- Tiina -

Pinkit villasukat, gojimarjoja ja pikkujoulua - hyvä lauantai!

Eilen piti käydä kaupungilla pyörähtämässä, hakemassa optikkoliikkeeseen tulleet piilarini ja Lifessa ostamassa lisäravinteita. Lifesta tarttuikin magnesiumsitraatin lisäksi iso  säkillinen Goji-marjoja. Olen jäänyt niihin ihan koukkuun, en vain niiden terveellisyyden takia, vaan koska ne maistuu ihan pirun hyviltä! Syön niitä pienen kourallisen verran iltarahkan kanssa, sopii Liten ruokavalioon tai ei! :)

 

Ainut miinus vaan on niiden hinta... Meinasin ostaa pienen n. 200g pakkauksen reilun 10 € hinnalla, mutta sitten huomasinkin tämän isomman säkin. Tämä 600g säkki maksoi 19,90 euroa, kilohinta nn.  32 €. Kaikki muut pienemmät pakkaukset oli kilohinnaltaan yli 50 euroa. Pelkkää säästöä siis! :)

 

 

 

Meillä on keittiössä "mömmöille" oma kaappi. Tämä alla oleva kuva on jo vanha mutta onkin jäänyt laittamatta blogiin. Raivattiin tosiaan joku aika sitten tyhjä kaappi keittiöstä johon laitettiin kaikki  lisäravinteet ja superfoodit. Ennen ne oli pitkin eri hyllyjä ja aina sai etsiä, että mitäs mä näistä oikein tarvinkaan :) Mömmökaapissa on mm. Macaa, Chia-siemeniä, Goji-marjoja, Reishiä, raakakaakaota, viherjauhetta, kookosöljyä, magensiumia, vitamiineja, omega-kolmosta jne...

 

 

Uusien täydennysten myötä kaappi tulee vain entistä täydemmäksi koko ajan! Kookosöljystä oli pakko ostaa tuo litran purkki, koska olen siihenkin jäänyt ihan koukkuun ja tietenkin isompi pakkaus tulee pientä edullisemmaksi. Gogi-marjoistakin on nyt tosiaan tuo iso säkki tungettuna tuonne kaappiin. Tämä on oikein mun herkkukaappi ja käynkin kuluttamassa kaapin tuotteita varmaan kolmesti päivässä :)

 



 

Goji-marjojen lisäksi löysin Vaasan torilta maailman ihanimmat villasukat! Käytän muutenkin villasukkia AINA kotona, mutta nyt löysin pimeän talven keskelle piristävät ja tosi nätit villasukat! Näitä myi torilla tyttö,  joka myi myös omatekemiään cupcakeseja ja kahvia. Arvelin hänen kutoneen nämä villasukatkin, mutta hän myi niitä 80-vuotiaan mummon puolesta. Mummo kutoo näitä sukkia vaikkei suunnilleen näe enää mitään. Sukat maksoivat 16 euroa ja raha meni lyhentämättömänä mummolle. Ihana mummo! :)

 



 

Olin valmistautumassa sählyporukan pikkujouluihin ja oisin vain halunnut lähteä nämä villasukat jalassa :) Eikö ne olisi aika hyvin sopineet mun lookkiin :)

 



 

Pistin päälle pikkumustaa, pinkit sukat ois musta olleet täydelliset asun kanssa :)

 



 

Päätin kuitenkin lopulta laittaa jakun päälle ja korkkarit jalkaan. Tulihan tällekin elokuussa H&M:stä ostamalleni jakulle käyttöä!

 

 

Ai niin! Valmistautuessani pikkujouluihin peilin  edessä mä huomasin ekaa kertaa kunnolla mun selkälihakset, jippii! :) Toisaalta olikin juuri vetänyt kovan selkätreenin, että jo onkin ihme jos ei ne muhkut ala pikkuhiljaa erottua! Sain taas lisättyä painoja sekä ylä- että alataljassa, molemmissa tein yhden sarjan kolmesta 47,5 kg:lla! Jihuu! Loput kaksi tein molemmissa 40kg:lla. Olen aiemminkin kirjoittanut, että olen lähes koko ikäni tehnyt noita liikkeitä 30kg:lla. Kesällä Superdieetin treenien aikana taisin nostaa 35 kiloon ja nyt siis syksyn aikana siitä nousseet tuohon 47,5 kiloon. Huippua! :)

 

 

Pikkujoulut meni tosi mukavasti. Tyttöporukalla on aina kivaa istua iltaa! Pöydässä oli paljon herkkuja. Vietämme näitä kekkereitä aina nyyttäriperiaatteella ja siellä oli paljon sipsejä, karkkia, suklaata, kurkkua, porkkanaa, dippejä, juustoja... Itse toin viinirypäleitä ja ananasta. Otin myös oman ruoan mukaan, että saan oikeasti nälän tyydytettyä etten ainakaan nälkääni sorru mihinkään ylimääräiseen... Paistoin kasviksia tomaattipyreessä, laitoin mausteita sekaan, sitten uunivuokaan ja juustoa sallitun määrän verran (juustolla voi korvata lihaa) ja uuniin kunnes juusto sulaa. Vähän niin kuin feikkipizzaa siis :) Ei tullu otettua yhtään kuvaa tuosta ruoasta, mutta hyvää se oli! :) Muutenkin söin lähinnä kurkkua ja porkkanaa ja pystyin vastustaa jopa dippejä niiden kanssa :D Lisäksi söin niitä rypäleitä ja ananasta. Jätin siitä feikkipizzasta kaikki hiilarit pois, joten sain hyvällä omalla tunnolla syödä niitä hedelmiä. Niitä juustoja lähinnä himoitsin ja otinkin niistä ihan muutaman palan. Sen pahemmin en sortunut! :) Joinkin vain vettä ja teetä. Kyllä mun olis vähän Baileysia tehnyt mieli mutta onneksi olin sitä paitsi autolla paikalla :)

 

Vaikka kävin vain heittämässä tytöt baariin ja jatkoin itse kotiin nukkumaan, olin aamulla kuoleman väsynyt! Ehkä se tuli ihan sympatiasta! :) No ei, olen parina viime yönä mennyt nukkumaan vasta yhden aikaan ja normaalisti en koskaan valvo yli klo 23. Univelkaa oli jäänyt viikoltakin jo, ja sainpahan nukuttua ne pois. Heräsin nimittäin vasta klo 11! :D

 

Tänään sainkin sitten laittaa mun uudet villasukat jalkaan, näitä pidän kyllä jalassa koko päivän! :D Tässä alla onkin mun tämän päivän kotilookki.

 

 

Leppoisaa ja rauhallista sunnuntaipäivää kaikille! Marraskuu, vuoden pahin kuukausi, on jo onneksi yli puolessa välissä! Nauttikaamme siitä ajatuksesta! :)

 

- Tiina -