Kävin tänään juoksemassa pitkästä aikaa! Jouluna juoksin Karibian ristelyllä laivan kannella (blogipostaus tässä). Sitä ennen olen SportsTrackerin perusteella juossut kahdesti lokakuun jälkeen. Tänä vuonna en siis vielä lainkaan. Vähän jännitti, että jaksanko mä juosta edes viittä kilometriä, joka oli tämän aamun tavoite.
Viime keväänä kun alkuvuoden treenitauon jäljiltä lähdin nostamaan kuntoa, niin ekalla juoksukerralla juoksin vaivoin ehkä pari kilometriä! :D Siitä sitten kevään juoksukoulun, Likkojen Lenkin, NiceRunin ja VaasaMaratonin kymppin juoksuun valmistautuessa nostin siitä juoksukunnon yli kympin lenkkeihin muutamassa kuukaudessa. Ajattelin, että kuinkahan pohjalta sitä taas lähdetään parantamaan...
Aamun epäröinnin jälkeen laitoin siis juoksulenkkarit jalkaan, pitkähihaisen treenipaidan ja ohen juoksutakin ylleni (sillä tarkenee, jo, JIPPII!), musat korviin ja menoksi.
Lopulta juoksinkin yhteensä 5,35 km aikaan 36:17, keskinopeuden ollessa 8,8 km/h ja keskivauhdin 6:46 min/km. Kaloreita paloi 329. Olin ihan tyytyväinen vuoden ensimmäiseen juoksuuni! Ei näköjään ihan nollasta tarvi tällä kertaa aloittaa. Muutenkin koko juoksemisesta tuli niin hyvä fiilis, että taitaa kroppa olla kaivannut sitä kovasti!
Lounaaksi tein tänään broilerinjauhelihapullia (kiitos taas Lidlin broilerinjauhelihatarjoukselle!), riisiä ja avocadokastiketta. En ole syönyt riisiä pitkään aikaan. Taisin saada viime syksynä Liten aikana riisiöverit ja tänä vuonna olenkin korvannut riisin pääasiassa quinoalla. Nyt taas riisikin maistui hyvältä.
Nyt menen tekemään raakatoffeeta, katsotaan mitä siitä tulee! :)
Ylhäällä vasemmalla: 19.5.2013 kun heräsin rankan kevään jäljiltä, että tarttis tehdä itselleen jotain ja aloitinkin Superdieetin: Ylhäällä oikealla ennen Liteä 29.9. Alhaalla kuvat Liten jälkeen 5.12. 30.9.-5.12. välissä painoa pudonnut 1,2 kg, tiivistymistä sitäkin enemmän?!
FitFarmin Lite InShape -nettivalmennus on nyt mun osalta ohi. Viralliseen loppumispäivään olisi vielä kolme päivää, mutta viikonlopun reissu anopin herkkujen ääreen oli tarpeeksi hyvä syy lopettaa vähän aiemmin ;)
Harmittaa, kun en ottanut senteistä mittoja, niitä on tuntunut lähteneen reippaammin mitä vaaka näyttää. Vaa'an mukaan paino on nimittäin tässä vähän vajaassa 10 viikossa pudonnut vain 1,2 kg. Keväällä painoin rankan opiskelujakson jälkeen 62,4 kg enimmilläni. Tuo ylhäällä vasemmalla oleva kuva on sitä aikaa. Tuosta näkee mitä istuminen ja suklaan syöminen saa aikaan. Silloin nimittäin elin suklaalla, olin väsynyt ja kunto oli pudonnut kun en muutamaan kuukauteen ollut ehtinyt tehdä mitään. Sitten tuli Likkojen lenkki Tampereella, jonne osallistuimme sählyporukan kanssa. He olivat ehtineet kuntoilla ahkerasti koko kevään ja voi veljet, että ne naiset näytti upeilta! :) Pari sählykaveria oli kevään aikana olleet Liten InShape -ohjelmassa ja suosittelivat sitä minulle. Välittömästi Likkojen lenkiltä kotiuduttuani menin nettiin ja aloitettavana siinä vaiheessa oli vain Superdieetti - sehän sopi minulle tuossa vaiheessa. Sain jälleen kiinni treeneistä ja terveellisemmästä syömisestä ja suklaa jäi hetkeksi. Superdieetillä ehdin olla vain nelisen viikkoa ennen kesälomamatkaa. Hyvän startin sain siitä kuitenkin uudelle elämälle.
Kesän ja alkusyksyn aikana kuvittelin jo olevani kohtalaisessa kunnossa - oma mieli valehteli, sillä ylhäällä oikealla oleva kuva kertoo toista kuin miksi tunsin itseni. Kärsin usein vatsavaivoista, turvotus pahimpana vatsan muotoon vaikuttavana oireena. Vatsa on ollut tästä syystä minulle aina ongelma, ajattelin, että tuosta pömpötyksestä ja jenkkakahvoista ei vaan kertakaikkiaan voi mitenkään koskaan ikinä päästä eroon.
Sille on tapahtunut jotain - mun turvonneelle vatsalle!
Aloitin Liten 30.9.2013. Onneksi! Samaan aikaan aloittelin käymään vyöhyketerapiassa / kiinalaisen lääketieteen tohtorilla, jonka kanssa olemme hoitaneet vatsaoireitani. Hänen ohjeidensa yhdistäminen Liten ruokavalioon on auttanut poistamaan nuo pahimmat vatsavaivat ja turvotuksen. Liten aikana tein 4 kovaa salitreeniä viikossa, lisäksi tein ajan sallimissa rajoissa lisäksi aerobista, lähinnä kerran viikossa sählyä ja kävelylenkkejä lisäksi. Mitä tahansa tässä välissä on kropassa tapahtunut, on kovan työn tulosta. Välillä on tuntunut, että mitään ei tapahdu. Välillä ottamissani kuvissa on tuntunut, että ne näyttävät ihan samoilta! Vaa'an mukaan edistystä ei ole paljon tapahtunut. Liten alussa 30.9. paino oli 59,6kg. Ylimmillään paino oli tankkauspäivän jälkeen 59,9 kg ja alimmillaan 57,7 kg. Kovien treenien jälkeen paino nousee nesteen kerryttyä kroppaan joten erityisesti jalkapäivän jälkeen paino on ylempänä. Tänään Liten loputtua paino oli 58,4 kg, eli alusta pudotusta tosiaan vain 1,2kg. Tosin jalkapäivästä on nyt tosiaan vasta pari päivää, joten sunnuntaina punnittuna paino olisi voinut olla vähemmän. Mutta mitäs siitä! Ei se vaa'an lukema mitään merkkaa!
Itsekään en ymmärtänyt muutosta ennen kuin tänä aamuna laitoin kuvat vierekkäin. Onhan sitä edistystä tapahtunut! Kovat treenit on siis tuoneet tuloksia aikaan ja olleet sen arvoisia!
Vaikka olenkin kuntoillut ahkerasti reilun kymmen vuotta - viime vuodet kuvitellut syöväni terveellisesti, en ole koskaan aikuisikäni aikana ollut näin hyvässä kunnossa kuin nyt. Itse en vaan siihen pysty. Tarvitsin vähintään alkusysäykseksi FitFarmin ohjelmia - en ole vielä ihan varma pystynkö yksin jatkamaan eteenpäin, vai aloitanko tammikuussa vielä Bikini Challengen. Se houkuttelisi, mutta en ole varma riittääkö aika ja jaksaminen niin rankoille treeneille opiskelujen puolesta.
Tällä muutoksella mennään nyt tässä vaiheessa, saa nähdä mihin suuntaan tämä muija tästä lipsahtaa - kohti herkkuövereitä ja lösähtämistä vai pysyykö uusi elämän tapa päällä ilman varsinaista valmennukseen kuulumista.
Hyvää itsenäisyyspäivän pitkää viikonloppua kaikille!! :)
Liten kakkosviikko lähenee loppuaan. Pari viikkoa ohjeita noudattaen ja aavistuksen soveltaen on oikeastaan mennyt todella helposti. Ainut mikä stressaa on se, että ruokaa pitää laittaa koko ajan! Ennen kuitenkin söin aina töissä lounasravintolassa ja usein hain välipalat työpaikan kahvilasta tai läheisestä kaupasta jotain sopivaa. Nyt nuo vaihtoehdot ei oikein käy. Ruokaa, ruoanlaittoa ja ruokien pakkaamisia pitää siis ajatella koko ajan. Mulle hyvä ruoka on kuitenkin todella tärkeää, enkä suostu menemään sille ainaiselle paistettu jauheliha+pasta+kylmä salaatti -linjalle. Vaihtelua pitää ruoissa olla! Voisihan tämän siis helpomminkin toki suorittaa, mutta yritän tehdä ruoista niin maittavia kuin vain mielikuvitukseni antaa periksi.
Tässä pari viikonlopun ruokaa. Hyviä oli! Syöminen on aina niin ihanaa, kun ruoka maistuu hyvältä ja on terveellistä! Perjantaina syötiin taas munakoisohamppareita. Unohdin kaupasta ostaa perunaa tai bataattia, joten piti tehdä porkkanoista "ranskalaisia". Avocado ei sinänsä ole sallittua dieetin kannalta, mutta koska se on niin hyvää ja terveellistä, niin se sai korvata öljyn ja toimia raejuuston kera mun gluteenittoman näkkärin päällisenä.
Lauantaina hamstrattiin Lidlistä tarjouksessa olevia broilerin jauhelihoja :D Teinkin jauhelihamureketta, johon täytteeksi herkkusieniä. Taikinaan tuli mm. tomaattipyrettä, sipulia, valkosipulia, chiliä, nokkosta, basilikaa, suolaa, pippuria, paprikamaustetta. Riisin kanssa keitin pinaattia ja pakastekasviksia ja maustoin hässäkän mm. kurkumalla ja inkiväärillä.Yritän mausteissa lisätä noiden chilin, kurkuman ja inkiväärin käyttöä, sillä keskiviikkona mun vyöhyketerapeutti suositteli näiden lämpimien mausteiden lisäämistä ruokavalioon. Ihania makuja!!
Mutta on mulle kyllä ruoka maistunutkin! Aina kun saa syötyä, niin alankin jo odottelemaan, että koska saa taas syödä :) Ruokaa saa kyllä syödä paljon, mutta lounaan ja päivällisen välillä oleva välipala on mulle liian pieni. Ehkä olisi parempi siirtää välipala aamupalan ja lounaan väliin, mutta tämä tarkoittaisi, että söisin lounasta töissä klo 14 aikaan, ja se ei taas oikein käy. Tai miksipäs ei? Vaikka olen tottunut syömään lounaan klo 11 aikaan, niin voihan sitä aina rutiinejaan rikkoa. Pitää ehkä kuitenkin kokeilla tuota lounaan siirtämistä! Näin olisi enemmän energiaa myös töiden jälkeisiin treeneihin kun lounas olisi nautittu myöhemmin.
Sitten viikon / viikonlopun treeneihin. Tällä viikolla onkin tullut taas liikuttua 10 tuntia. Muistelin pitäneeni keskiviikkona totaalisen lepopäivän, mutta kävinkin aamulla aamuaerobisella ja pyöräilin töihin. Nooh... Ens viikolla vähän kevyemmin.
Laitanpa tähän siis koostetta viikon treeneistä:
Maanantai:
Viikko alkoi ihanasti 45 min aamuaerobisella! Voi että voi olla ihanaa herätä kuudelta ja lähteä ulos pimeään kävelemään ja antaa kehon virkistyä ja herätä lempeästi! Parasta! Tämän jälkeen aamupalalle, suihkuun ja pyörällä töihin 20 min. Töiden jälkeen olikin jalkapäivä, huhhuh mikä treeni! :D 2 päivää jalat ja pakarat jumissa. Aikaa meni 1h 5min. Päivän liikunnat yhteensä 2 h 20 min.
Tiistai:
Aamulla pyörällä salille 6 km / 20 min. Päivän salitreeni piti tehdä aamulla, sillä tiedossa oli luennot puoli kasiin asti. Vuorossa olikin salilla mun lempparit: Hauikset! :D Lisäksi rintaa ja vatsoja. Treeni oli ohi 40 minuutissa. Illalla satoikin kaatamalla, joten onneksi mies oli lähdössä salilta kun luennot oli ohi ja pyörä laitettiin auton taakse ja pääsin kuivana kotiin. Päivän treenit 1 h.
Keskiviikko:
Keskiviikkona oli tarkoitus ottaa vyöhyketerapian takia kevyemmin, mutta aamuiset pimeät ja tyhjät kadut vetivät puoleensa taas klo 6 jälkeen. Vettäkin sateli, mutta lippis päässä ei sadetta ei edes huomannut! Tein 50 min kävelylenkin. Menin vielä pyörällä töihinkin, sade onneksi hellitti aamun aikana. "Lepopäivänä" tuli kuitenkin liikuttua 1h 10min.
Torstai:
Torstaina taas pyörällä töihin. Kauppareissu oli tiedossa suoraan töistä ja mies tuli hakemaan. Pyörä jäi työpaikan pihaan. Illalla oli taas vuorossa sähly. Se on hubaa kun on kiva porukka! :) Hyvää intervallitreeniä! Päivän treenit 1h20min.
Perjantai:
Perjantaina menin bussilla töihin, mutta pyörällä kotiin. Illalla pitikin mennä salille ja BodyBalanceen. Balance alkoi 19:15 ja salille tietenkin tapamme mukaan lähdettiin aivan liian myöhään. Päivän selkä-jalkatreeni tehtiin pikaisesti puolessa tunnissa. Aika juoksemista laitteesta toiseen :D Onneksi seuraavana päivänä lihakset jumitti oikeista paikoista. Balancesta tulee aina niin hyvä fiilis. Mun vyöhyketerapeuttikin tuli samalle tunnille ja muistin taas loppurentoutuksessa kuinka hän opetti mulle hengittämistä. Hengitykseen keskittymällä vaivuinkin Balancen lopussa johonkin valveen ja unen rajamaille ja sain nollattua päästäni kaikki ajatukset. Huippua! Päivän treeneihin meni aikaa 1h 50min.
Lauantai:
Lauantaina oli vuorossa salilla käsipäivä. Tuntuu, että jokainen treenipäivä on mun lempparipäivä, mutta taas totesin, että tämä käsipäivän ohjelma on aivan huippu. Ainut mikä mua rasittaa on oikean kokoisten käsipainojen etsiminen. Kun käy noin suurella salilla, niin ihmiset ei tunnu välittävän siisteydestä ja jättävät painot minne ja miten sattuu. Tässä alla olevassa kuvassa on käsipainot miten ne oli kun treeni alkoi. Ärsyttävää! Tämän lisäksi niitä löytyy ympäri tuota salin "osaa". Mun salilla on siis varmaan 7 eri kuntosalipuolta/-huonetta, miksi niitä pitää sanoa :D Illalla tehtiin vielä puolen tunnin kävelylenkki, että sai vielä raitista ilmaa. Päivän treenit 1h 10 min.
Sunnuntai:
Tänään päätin käydä pitkästä aikaa juoksemassa. Olen pelännyt, että kesän ja alkusyksyn aikana kasvattamani juoksukunto ihan hiipuu, kun en ole jaksanut paljoa käydä juoksemassa. Tai olen muutaman kerran tehnyt sellaisen 4-7 km juoksulenkin, mutta ennen Vaasa Maratonia tein jopa yli 12 km lenkin. En ollut aivan varma millainen juoksufiilis mulla oli, mutta lähdin ajatuksella, että ainakin 5 km pitää juosta. Askel tuntuikin heti alusta alkaen niin kevyeltä, että päätin heti lähteä reitille josta tulisi ainakin 6-7 km lenkki. Kun 5 km oli jo täynnä ja vieläkin tuntui, että jaksaa hyvin niin päätin taas koukata mutkan kautta. Pian tuon jälkeen tuntui, että alkaa käydä raskaammaksi. Onneksi Spotifysta tuli juuri oikeana hetkenä Cheekin Ei oikotietä ja tämän perään JippiKayJei. Näiden biisien sanat antaa mulla aina niin paljon voimaa ja saan tsempin olla luovuttamatta. Päätinkin, että nyt tulee elämäni juoksulenkki! :D
Lenkin pituus ei ollut ennätys, mutta ajan puolesta teinkin ennätykseni! Jei! Fiilis lenkin jälkeen oli huikea. Juoksin 10,62 km aikaan 1:07:43. Keskinopeus oli 9,4 km/h ja vauhti 6:22min/km. Tavoitteena joskus vielä juosta tuntiin tuo kymppi. Kaloreita kului 664 kcal. Viimeksi olen juossut lähes samanpituisen lenkin 10,66 km aikaan 1:14:01 ja nopeus 8,64km/h. Mitenköhän mulla tuo noin hyvin menikään? :D Ehkä lisääntyneet hiilarit toi energiaa ja lisääntyneet aamuaerot/kävelylenkit on kehittäneet peruskestävyyskuntoa. Kuka näistä tietää :D
Enpä ollut koskaan ennen katsonut tuota JippiKayJei -videota, sehän on aivan huippu! :D Haha! Hyvää motivaatiota taas valitsemalleni tielle ;)
Kävin tänään otattamassa Kehoanalyysin salillani. Huippua, että jäsenille tarjotaan tuollainen palvelu ilmaiseksi eikä mittauksissa ole mitään määrärajoitetta. Vastaava analyysi tehtiin mulle viimeksi kesäkuussa. Jännitin tuomiota kovasti, sillä omasta mielestäni olen kesäkuun jälkeen treenannut hyvin, joskin se on ollut vähän puuhastelua ilman järkevää saliohjelmaa ja tavoitetta. Pohdin näkyykö tuollainen puuhastelu tuloksissa ollenkaan.
Viimeksi kun kehoanalyysi otettiin, olin ehtinyt olla Superdieetillä kolmisen viikkoa (aloitin ohjelman toukokuussa pari viikkoa myöhässä). Ajattelin tuon parantaneen tuloksia tuolloin kesällä, koska silloin olin tuloksiin hyvin tyytyväinen.
Syksyllä olen entisestään parantanut ruokavaliota, niin perusruoat, välipalat kuin herkutkin ovat muuttaneet muotoaan ja olen kokeillut ja keksinyt uusia fitimpiä reseptejä. En yhtään osannut ajatella näkyykö ruokavalion muutos analyysissä, sillä peilin mukaan mitään muutosta ei ole tapahtunut.
Nyt Liten alettua ja valtavan veden kittaamisen ja hiilareiden syömisen aloitettua minulla on läski olo koko ajan :D Eilen kirjoitin epätoivosta, joka jostain hiipi mieleeni. Tuleekohan tällä mitään tulosta, entä jos epäonnistunkin?
Sain kehoanalyysistä kuitenkin mielettömästi tsemppiä, sillä kesän aikaiset "puuhastelunikin" näkyivät tuloksissa!
Tässä on vertailutaulukko kesäkuisesta ja tämän päiväisestä mittauksesta:
Tuomiotaulukko
Tämän mukaan siis painoni on noussut 0,8 kg. Se ei ole kuitenkaan lisääntynyt rasvana, sillä rasvamassa on pysynyt kiloissa mitattuna samoissa ja painon nousun myötä rasvaprosentti on laskenut 0,3 prosenttiyksikköä nyt ollen 21,3 %. Mahtavaa! Tämä tarkoittaa siis, että kehoni lihasmassa on kasvanut. Tämä olikin suurin tavoitteeni, kasvattaa lihasmassaa. Ja sitä lähdetään edelleen kasvattamaan Liten myötä kuin myös rasvaprosenttia on tavoitteena saada alemmas. Lihasmassani oli noussut 0,7 kg. Kehostani on vettä yli 55 % ja vesimassan määrä kehossani onkin kasvanut 0,5 kg. Tämä ei ole mikään ihme, kun olen pari päivää Liten ohjeiden mukaisesti juonut 4 litraa vettä päivässä :D Ja se tosiaan tuntuu tuossa vyötäröllä!
Luumassa oli kasvanut, tämä voi osittain johtua tilastollisesta virheestä, sillä laite laskee sen mm. painosta ja painon nousun myötä laite voi ajatella myös luumassan kasvaneen. Se voi kuitenkin tihentyä ts. tulla painavammaksi jos nostaa raskaita painoja tai alkaa harrastamaan enemmän aerobista treeniä jossa luut saavat iskuja. Olen tuon kesäkuisen mittauksen jälkeen alkanut juoksemaan enemmän, joten se on voinut osittain vaikuttaa tuohon lisäykseen.
BMR tarkoittaa perusaineenvaihduntaa, eli sitä kalorimäärää jonka koko päivän maatessani saisin syödä lihomatta. JEE! Mä saan kasvaneen lihasmassan myötä syödä 21 kcal enemmän kuin kesäkuussa! ;) Pienet ne on onnen siemenet!
Metabolic age tarkoittaa kehon ikää. Minun kehoni on näköjään 17 vuotiaan tasolla :D Erittäin hyvä! :) Mullahan on tavoitteena elää 100 vuotiaaksi, joten 15 vuotta omaa ikää alempi kehon ikä ei tosiaan haittaa.
Visceral fat rating tarkoittaa sisäelinten ympärille kertyneen rasvan luokitusta. Asteikkona tuossa on 1-59 ja terveellinen taso 1-12. Minun tulokseni 2 on siis erittäin hyvä.
BMI eli painoindeksi on vähän noussut. En ole tuosta kuitenkaan huolissani, sillä tuo luku pelkästään ei kerro yhtään mitään. Painonihan oli noussut lihasten ja veden massan kasvulla.
Näiden perusteella on vaikea ajatella mitä asettaisin tavoitteeksi seuraavalle kymmenelle viikolle Litessä. Heitetään hatusta vaikka, että 1 kg lisää lihasmassaa ja painon pitäisi pysyä samassa, eli sama määrä rasvaa pois. Eli laskujeni mukaan Lite loppuu 8.12. ja tällöin lihasmassani pitäisi olla 45,6 kg ja rasvamassa 11,7 kg. Katsotaan mihin tämä tyttö pääsee!! :)
Tuosta viikon päästä olenkin matkalla Miamiin ja Karibian risteilylle joulun viettoon ja tavoitteena on näyttää hyvältä bikineissä!! :) Tämä tavoite mielessä jaksaa tsempata!!
Mä niin aion käydä juoksemassa bikineissä tuolla Miami Beachilla! Kuva: Pinterest
Liberty of the Seasilla voikin sitten esim. seinäkiipeillä, käydä salilla, surffailla simulaattorilla, pelata korista ja juosta juoksuradalla. Bikineissä helvetin hyvännäköisenä tottakai :)
Kuva: Lähde
Ajattelin kuitenkin käydä suunnilleen puolessa välissä projektia otattamassa kehoanalyysin uudelleen. Että pystyy näkemään onko tapahtunut edistystä. Jos tulokset eivät ole tarpeeksi näkyviä niin viimeiset 5 viikkoa ehtiikin vielä tsempata oikein todella!
Jos ei näillä pysy tsemppi päällä niin ei sitten millään! :)
Viimeiset pari viikkoa on treenien suhteen ollut aika huonoa aikaa. Ensin Vaasa Maraton -päivänä nousi lämpöä ja lihaskolotusta, joten mulla jäi se kympin juoksu tuolla kisassa väliin. Seuraavana päivänä oli vielä lämpöä ja jäin odottelemaan pahemman taudin puhkeamista, jota ei koskaan tapahtunut. Silti koin paremmaksi jättää muutaman päivän treenit väliin. Seuraavalla viikolla pyörryinkin siellä verenluovutuksessa ja olin sen jälkeen heikkona muutaman päivän, etten uskaltanut treenailla mitään rajumpaa.
Vielä viime viikonkin olin tosi väsynyt ja heikkona, eikä treenit oikein sujuneet. Tai ainakaan tuntunut hyvältä. Mitään fiilistä ei ollut. Siksi en olekaan aikoihin kirjoittanut mitään treenijuttuja vaan lähinnä ruoasta, mikä onnistuu aina :)
Viikonloppuna olin Tampereella sekä vanhan tätini että rakkaan ystäväni luona kyläilemässä. Tuo rento viikonlopun vietto tuli niin tarpeeseen. Tuntuu, että sain ladattua akkuja ja sain taas voimat kuntoon.
Tällä viikolla fiilis onkin ollut mitä mainioin. Eilen keskustelin työkaverini kanssa juoksemisesta ja sain taas kipinän lähteä juoksemaan. Pyysin murua tuomaan mulle omalla salireissullaan juoksulenkkarit (onnea on että työ, opiskelut ja sali on kaikki sopivasti vierekkäin :). Lähdin sitten illalla luentojen jälkeen juosten kotiin. Mahtavuutta!! Juoksu sujui taas muuten hyvin, mutta aloitin liian kovaa ja keuhkoissa tuntui ikävältä. Yritin kuitenkin keskittyä hengittämiseen paremmin, niin tuntui paremmalta keuhkoissakin. Juoksu oli kyllä taas pitkästä aikaa ihanaa!
Juoksin 5,8 km aikaan 39 min. Kaloreita kului 361 kcal. Keskinopeus 8,9 km /h.
Lähdössä juoksemaan. Rakastan sitten näitä merellisiä maisemia!
Tänään aamulla heräsin 5:50 miehen pyörimiseen. Ilmeisesti kissat olivat taas herättäneet hänet. Meinasin jatkaa unia, mutta ajattelin, että mitä turhaa, kun kello kuitenkin soisi puolen tunnin päästä ja tiesin, etten nukkuisi kuitenkaan silmäystäkään siihen mennessä. Päätin siis lähteä aamukävelylle. Tsekkasin lämpömittaria, joka näytti 3,5 astetta!!! Syksy on lopultakin viilentänyt yöt. Kohtahan tässä pitää alkaa käyttää toppatakkia!!
APUA!!! Kohta mennään pakkaselle!
Jep. Aamulla aivotkaan ei tajua kuinka hullua on lähteä kolmeen asteeseen ulos lämpimän peiton alta! Kuva: Pinterest
Aamulenkki tuntui pitkästä aikaa niin ihanalta. Parin edellisen viikon aikana on väsyttänyt niin paljon, että kuin magneetti sänky on vetänyt puoleensa. Toivon tosiaan, että nyt taas piristyisin ja saisin itseni sieltä ylös ja ulos. Se tekee niin hyvää!
Lamppu on syttynyt! Aamulenkillä on ihanaa!
Metsän kautta en uskaltanut pimeällä mennä, joten lähdin kävelemään autoteiden varsilta. Aluksi ei missään näkynyt ristin sielua ja kerrostalojen valot oli sammutettuina. Kaikki nukkuivat vielä uniaan. Moottoritieltä kuului vaimea ja tasainen suhina. Lähempänä puoli seitsemää alkoi näkyä jopa muita lenkkeilijöitä ja myös pyöräileviä työmatkalaisia. Pörröinen kissakin käveli vastaani ja tuli pyörimään jalkoihini.
Purrpurrpurr! I <3 cats!
Aurinko alkoi nousta moottoritien takaa joskus puoli seitsemän jälkeen. Hieno tunnelma olla lenkillä kun kaupunki herää ja aurinko nousee :)
Kävelin yhteensä kolme varttia ja 4,5 km. Kulutus 208 kcal. Kuinka paljon sinä olit kuluttanut klo 7:00 mennessä? :D :D
Nyt yritän siis taas reipastua ja ottaa aamuaerobiset osaksi päivittäisiä treenejä. En tiedä parempaa tapaa aloittaa päiväänsä!
Tähän päälle vielä poljin pyörällä töihin parikymmentä minuuttia. Olipas mukavaa päästä töihin kun oli ollut reippaana jo pari tuntia! :)
Lounaalla söin salaattia, kananmunaa ja kaalikääryleitä puolukkahillolla. NAMI!! Lounasaika on aina työpäivän paras hetki!
Iltapäivällä kävin vielä ostamassa eväitä iltapäiväksi ja loppuviikoksi, ettei aina tarvitse raahata niin paljon tavaraa. Mähän en yleensä osta mitään eineksiä, mutta oli pakko saada vielä jotain lämmintä ennen illan luentoja. Löydin tällaisen HK:n uutuuden, Kinkku-Savujuusto munakkaan. Yhdessä annoksessa on 36 g proteiinia ja 360 kcal. Ihan ok oli myös maun puolesta. Itsetehdyn lämpimän välipalan puutteessa meni siis tämäkin! Lisäksi ostin 4 kpl ananaspurkkeja ja pari raejuustoa. Näitä syön siis keskenään. Hyvä combo vaikka ananakset ei varmasti käy mulle enää ensi viikolla Liten alkamisen myötä. Varmaankin Bullin mukaan liikaa hiilareita! ;) Lisäksi ostin banaania ja taateleita. Niitä ajattelin alkaa syömään nopeana hiilarina treenien jälkeen.
Tällaista päivän kulkua täällä. Nyt taas ilta luennoilla... Blaah. Onneksi päätin mennä 19 jälkeen salille Core-tunnille ja sitä ennen ehtii vielä juoksumatolle juoksemaan. Sitä odotellessa! :)
Mä niin aion hehkuttaa mun tämän päiväistä juoksusuoritusta. Jos et kestä toisten omakehuja, älä lue tätä :)
Töiden jälkeen tuntui siltä, että onko mun pakko lähteä juoksemaan. Posti toi Hyvinvoinnin tavaratalosta mielenkiintoisen kirjan vatsan hyvinvoinnista (kirjasta tulossa postausta joskus) ja olis tehnyt mieli jäädä lukemaan sitä sohvalle. Ajattelin kuitenkin, että mun on pakko mennä tänään juoksemaan vaikka mikä olis. Lauantaina on sitten se koitos, eli Vaasa Maratonin varttimaraton 10,55 km juoksu. Tuonhan juoksumäärän olen jo pari kertaa ylittänyt, mutta nyt oli sellainen fiilis, että jaksaakohan tuota nyt... Viikonlopun lepäilyn ja mässäilyn jälkeen tuntui, että onkohan mun kunto romahtanut täysin :D
No ei se sitten ollu.
Oh yes, I did! Kuva Pinterest.
Lähdin taas vakkari reittiä juoksemaan. 4 km kohdalla päätin, että kun tulee kohta missä Vaasa Maratonilla kääntyy sellaiselle koukkaukselle, mitä en ole vielä juossut, niin menen sinne. Sitten tein niin. Kivaa vaihtelua reittiin ja matkaa tuli lisää kuin huomaamatta. Reitti meni ohi monitoimiviheriöiden jossa junnut oli pelaamassa jalkapalloa, ohi urheilukentän, mistä ensi lauantaina startataan, alikulusta Tenniscenterin ohi ja meren rantaan. Ah kuinka hyvältä about 7-8 km asfaltilla juoksun jälkeen hiekkatie tuntui jalkojen alla. Spotify soitti hyvää tsemppausmusaa ja tuntui, että juoksu sujuu paremmin kuin koskaan.
Vasta 10 km kohdalla pysähdyin ensimmäisen kerran juomaan ja poimin muutaman tyrnimarjan suuhuni energiaa antamaan. Päätin, että kun jaksoin tähän asti juomatta niin nyt desin veden juonnin jälkeen jaksan koukata vielä vähän pidemmältä. Koukkasin siis vielä lähiteollisuusalueen kautta kotikadulle. Vau! Ajattelin, että noiden parin ylimääräisen koukkauksen ansiosta 13 km pitäis tulla täyteen, ehkä jopa enemmän... Jaloissa alkoi sen verran tuntua, että pidempään en olisi enää pystynyt juoksemaan.
Näinpä. Mä oon niin voittanut itseni. Kuva Pinterest.
Spotifysta alkoi sopivasti viimeisten kymmenien metrien aikana soimaan Cheekin Kyyneleet, josta saan aina kauheasti virtaa juoksuun. Lopulta kurvasin kotipihaan ja pysäytin SportsTrackerin. 12,56 km tuli täyteen, eli ylitin jälleen edellisen ennätyksen. Hmm. 600 metrillä? En kyllä usko. Omasta mielestäni koukkauksista olis pitänyt tulla 2-3 km enemmän? Noh, yritän kuitenkin uskoa SportsTrackeria, koska se on nyt ainut mittari mikä mulla on käytössä. Ehkä se sit on niin. Melkein petyin. (Lisäys/korjaus: Suihkussa osasin laskea tuon lisäyksen oikein, eli 12,56 km - 10,97 km on kylläkin 1,6 km eikä 600m! :D Kuinkahan mä osaan perjantaina talousmatikan tentissä integraaleja ja determinantteja, kun nyt en osannut tuota vähennyslaskua! :D )
No enkä pettynyt! Siis mä juoksin 1 h 26 minuttia ja average speed oli 8,78 km/h (mikä on myös parempi kuin mulla keskimäärin) ja kaloreitakin paloi 786 kcal!! Siis mä juoksin kaksitoista ja puoli kilsaa. Hyvä mä!!!
Nyt suihkuun ja magnesiumia ottamaan, josko jalat tokenis huomiseen :) Ehkä mä lauantaina selviän varttimaratonistakin :)
Aamulla lähdin juoksulenkille tavoitteena a) pidentää treeniä viime viikon juoksumatkasta, joka oli 8,5 km ja b) pystyä juoksemaan 10,55 km 7.9. Vaasa Maratonissa.
Varustauduin taas kuten kaikille juoksulenkeille, hyvillä urheilualusvaatteilla, sortseilla, Skechersin Go Run -lenkkareilla, SpiBeltillä ja iPhonella joka tarjoaa mulle sekä lenkin mittaamisen että motivaation ja tsempin musiikin puolesta.
Ilma oli aurinkoinen ja sopivan lämmin mutta sateen jäljiltä raikas. Täydellinen keli juoksulenkille!
Lähdin ovesta ulos ja ajattelin, että nyt vaan pitää asennoitua siihen, että lenkki kestää pitkään, eikä alkaa mitään panikoimaan, että en mä pysty tähän. Mietin miten omilla ajatuksilla pystyy pilaamaan treeninsä, mä saan nimittäin jännittämällä aikaan kauheat sydämen tykytykset!
Ensimmäisen viiden kilomertin aikana mietin kuitenkin jostain syytä, että nyt ei tunnu hyvältä, mä en jaksa, voinko mä luovuttaa, nyt hyytyy.... Mutta eipäs hyytynytkään! :D Kun näin liikennevalot, joissa pidän aina pienen breikin ajattelin vaan, että kohta mä voin pysähtyä, juoda tilkan vettä ja venytellä lyhyesti reisiä, jotka tuntui jumittavan pahasti.
Siinä sitten pysähdyin, suoritin tehtäväni ja jatkoin matkaa. Onneksi Elastinen lauloi tuossa vaiheessa, että "Rähinä laittaa sut liikkuun / Ei tekosyit / Me mennään tänään"... Edessä olevaan alamäkeen sai hyvät vauhdit.
Olin ajatellut kääntyä takaisin päin yhdestä alikulkutunnelista, mutta ajattelin kuitenkin koukata vähän pidempää. Päädyin meren rantaan metsäpoluille ja juoksu alkoi tuntua tosi hyvältä. Kun lähestyin kotikatua, päätin vielä koukata yhden korttelin yli, kun tuntui, että vielä jaksaa...
En katsonut Sports Trackerista juoksemaani matkaa kuin pysähtyessäni 5,7 km kohdalla. En siis yhtään tiennyt kuinka pitkän matkan olin juossut. Ajattelin kuitenkin, että kymppi EHKÄ saattoi tulla täyteen, ysi ainakin aivan varmasti.
Pääsin kotipihalle ja kaivoin puhelimen SpiBeltistä ja äkkiä Sports Tracker esiin. Se näytti ehkä sadasosasekunnin vielä sen edellisen katsomani matkan, eli sen 5,7 km ennen kuin päivitti lopulliset lukemat. Härre jösses!!
Matkaa kertyi peräti 10,66 km!! Ylitin siis varttimaraton-tavoitteni 110 metrillä!! Olisin voinut ehkä hieman jatkaakin vielä ;) Keksin jo lisämatkaa, minkä kautta sitten ensi kerralla juosta...
Aikaa kului yhteensä 1:14:01. Olin enemmän kuin tyytyväinen! Olin katsonut Vaasa Maratonin varttimatkojen aikoja viime vuodelta ja hitain aika oli 1:40, eli ihan kävelyvauhdilla menty matka. Mun aikatavoitteena on ollut vain olla tuota nopeampi, tai etten viimeisenä tule maaliin. Ehkä mä siis selviän kunnialla kolmen viikon päästä tulevasta koitoksesta! :)
Ajatelkaa, että meinasin alussa jo melkein luovuttaa. Mitä ihmettä ihmisen pää voi saada aikaan?
Mä en olisi kyllä ikinä uskonut, että hurahdan juoksuun tässä elämässä! Oon niin innoissani siitä, että kuitenkin olen hurahtanut. Vihdoinkin se alkaa sujua suht hyvin. Avain onneen on siis vain säännöllinen treenaaminen. Juoksematta ei voi jaksaa juosta. Niinkin sanotaan, että juoksukunnolla jumppatunnille, mutta ei jumppakunnolla juoksulenkille.
Mua on tänä vuonna motivoinut juoksuun keväällä käymäni 4 kerran juoksukoulu sekä juoksutapahtumat. Toukokuussa juoksin Likkojen Lenkin Tampereella 8,5 km. Tai keväisellä juoksukunnolla jaksoin juosta siitä ehkä reilu 6 km. Ei ollut SportsTrackeria mukana, en tiedä mitään tarkkoja tuloksia, ja kyllä harmittaa!! Kesäkuussa juoksin 5 km NiceRunissa Vaasassa ja se meni ihan keposesti. Kaverin kanssa otettiin aika rauhallisesti, mutta helposti mentiin se 34 minuutissa. Vuotta aiemmin juoksin saman juoksun 30 min ja muutama sekka päälle.
Nythän treenailen siis 7.9. olevaan Vaasa Maratonin varttimaratonille. Mitäs sen jälkeen? Pitäiskö alkaa treenaamaan vuoden päästä Vaasa Maratonin puolimaratonia varten?? :D Jälleen asia, mitä en ikinä uskoisi saavuttavani, mutta you never know! :)
Näiden tapahtumien lisäksi mua motivoi statistiikka. Ah, että mä rakastan lukuja ja tilastoja! Kuinka huippua on, kun jaksaa pidemmälle, nopeammin ja kaikki on tallennettuna tilastoksi! :D
Menin tänään kuitenkin juoksulenkille jumisista reisistä huolimatta. Mitä kummaa, juoksuhan sujuikin tosi hyvin! Ajattelin vetää vähän lyhyemmän lenkin ja tuntui taas, että olisin vain lentänyt ilmassa. Kai sitä voi sitten kutsua juoksun flowksi. Kuten olen sanonut, niin yleensä juoksen noin 8,5km/h, mutta tänään olikin 9 km/h.
Itseasiassa ihanat Sports Trackerin statistiikat kertoikin, että
average speed oli 1,2km/h nopeampi ja average pace 46 sekuntia nopeampi
kilometrillä. Huisia!
Sports Trackerin mukaan olen juossut vain 15 kertaa! Melkein joka kerta mulla on tuo mukana, ja tää on siis reilu vuoden ajalta, suurin osa tältä vuodelta... Ehkä mä vedän tähän nähden jo ihan hyvin? By the way, mähän oon näköjään juossut yhteensä jo parin maratonin verran :D
Mikähän ihme spurtti mulla aina tulee tuohon lenkin loppuun kun vedän sen aina kovempaa?
Ekan ja kuudennen kierroksen aikana kävelin vähän aikaa, mutta eipä se kävelykään laskenut vauhtia tuon enempää.
Niin ihanaa! Sunnuntaina juoksen seuraavan kerran, ja silloin pitäis juosta jo 9 km... Kestääköhän mun pää niin pitkää juoksua? Epävirallinen PT:ni J sanoi, että kyllä se fysiikka kestää sen kympin jos oon juossut jo 8,5 km. Kuten oon ennenkin todennut, että J:tä kannattaa uskoa! Eli se on siis ihan täysin korvien välistä kiinni.
Lauantain pitkäkestoinen juoksutreeni sujui yli odotusten. Tavoitteenani on ollut noin 6 viikossa kasvattaa juoksukuntoa seiskasta kympin juoksuun ja nyt on vielä neljä viikkoa jäljellä treenaamista kohti tavoitetta. Lauantaina asetin tavoitteekseni, että kasi pitäisi tässä vaiheessa pystyä juoksemaan. Aiemmin tuo on kuulostanut korvissani täysin utopistiselta ajatukselta, että juoksisin todellakin 8 km.
Viime viikolla muutenkin treenit sujui hyvin, salitreenistä torstaina jäi mielettömän hyvä fiilis. Lähdin siis innolla puhkuen lenkkipoluilleni. Kun aloitin tuolla reitillä juoksemista, olin 3 km kohdalla aluksi aika poikki, mutta jatkoin väkisin ja 5 km kohdalla aloin olla kuoleman kielissä. Nyt juoksin 5,5 km kohdalle melko kevyesti ja siinä vaiheessa liikennevaloissa pidin jälleen lyhyen juomatauon jonka jälkeen jaksoin jatkaa taas tosi hyvin. Loppumetreillä lähellä kotia päätin koukata vielä yhden mutkan kautta, kun tuntui, että kevyesti menisi vielä enemmänkin.
Lopulta tein 8,87 km lenkin, josta juoksin varmaan kahdeksan ja puoli!! Aikaa meni tunti kolme minuuttia. Very happy!
Kuvat SportsTracker.com - my workouts
Mietin treenin aikana ja jälkeen syitä, että miksi juoksu onnistui näin hyvin. Tällaisia ajattelin:
3. Lihaskunnon treenaaminen - jalkojen ja pakaroiden voima antaa myös juoksuun voimaa.
4. Hiilaritankkaus edellisenä iltana. Vedin hillittömän pasta-annoksen ja vähän jäätelöä päälle ;)
5. Lauantaiaamun kevyet mutta energiaa antavat eväät - puolikas banaani ja 15g protskua.
6. Fiilistä nostattava musiikki. Vihdoinkin tajusin, että mullahan on huippu "kesämusa" soittolista Spotifyssa, josta saan mieletöntä tsemppiä ja fiilistä pidemmällekin matkalle!
7. Hyvä sää - oli aurinkoista, mutta ei liian lämmin ja varjopaikat viilensi ihanasti - täydellinen juoksukeli!
8. Juomatauko - Hommasin Spibeltiin kiinnitettävän pienen 1 dl juomapullon ja join puoli desiä 5,5 km kohdalla, jonka jälkeen tuntui, että jaksaa taas vaikka kuinka hyvin!
9. Itsetunto ja itsekuri! Tiesin, että jaksan jos vaan jatkan enkä luovuta!
10. Tavoite ja tahto. Mitä tahansa voi saavuttaa, kun on selkeä tavoite ja tahto yltää tavoitteeseen!
Sunnuntain viettoa
Viikonlopun vieraiden kanssa päätettiin lähteä Alahärmään Powerparkiin ja samalla kävin mummoni marjapuskista tankkaamassa vitamiineja pitkän ja synkän talven varalle. Vein vieraat ensin hurvittelemaan ja lähdin kohti marjasatoa.
Marjapuskat ihan notkui marjoja! Keräsin sekä mustaviini- että punaviinimarjaa. Punaisetkin oli nyt ihanan makeita, ei yhtään kirpeitä niin kuin yleensä! Osan jätän pakkaseen sellaisenaan, mutta saatan opetella mehun tekemistä äitini 25 vuotta vanhalla mehustimella! :D
Saatuani marjat poimittua lähdin itsekin kohti Powerparkia. On se vaan ihmeellinen paikka! Olisinpa lapsena ollut onnessani, jos silloin olisi melkein kodin takapihalla ollut tuollainen mahtava huvipuisto!!
En uskaltanut laitteisiin, mutta serkkuni testasi tämän puisen vuoristoradan, joka on muuten rankattu maailman 10. parhaaksi puuvuoristoradaksi! Kyyti oli kuulemma pehmeää, niin kuin netissä mainostettiin. Mua kyllä hirvitti kuunnella sitä natinaa mikä tuosta laitteesta lähtee! :D
Tää alla olevassa kuvassa oleva hassu huussiukko oli musta yksi mahtavimpia yksityiskohtia koko huvipuistossa. Väänsi oikeen leviällä Etelä-Pohojammaan murtehella, notta "Mitä sä siinä vahtaat, lähäre käläppimähän siitä" - ja sylkäs päälle! :D
Mentiin vielä Magnum-teatteriin katsomaan 5D-elokuvaa ja aulassa istui - kukapa muu kuin Barack Obama! :D 5D-kokemus oli kyllä huikea! Suosittelen kaikille käymään siellä!
Härmässä oli aurinkoinen sää eikä edes tuullut niin kuin Vaasassa aina. Taisin saada tämän kesän viimeiset auringot siellä. Ihana kesä alkaa olla takana ja syksy saapuu pikkuhiljaa. Luennot on taas alkaneet ja viimeiset lomalta palaajat saapuvat töihin. Kohta alkaa lehdet kellastua ja illat pimetä. Mutta mikäpä sen ihanampaa kuin juoksennella metsässä viilenevissä pimeissä illoissa ja pumpata salilla rautaa!