Näytetään tekstit, joissa on tunniste Elämä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Elämä. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Treenit maistuu mutta ruoan kanssa menee vähän niin ja näin...

Apua. Mulla on lähdössä syöminen ihan lapasesta. Eilen tuli joku ihan pakkotarve suklaalle. Mulla oli luennot iltakasiin ja tauolla en pystynyt ajattelemaan mitään muuta kuin, että mun on pakko saada suklaata, mitä tahansa. Ei, en ostanut niitä suklaita nälkääni, sillä olin juuri syönyt evääni. Mietin, että mitä suklaata haluaisin ja ensimmäisenä mieleeni tuli Pätkis-pussi. Ei, päätin kieltää itseltäni niin ison määrän syömisen kerralla. Katselin yliopiston kahvilan suklaavaihtoehtoja ja mietin ostaisinko Snickersin vai Fazerin sinistä. Vai kauan himoitsemani Minttu Susu-palapussin. Ei. Päätin, että otan vain yhden Pätkiksen. Menin kassalle ja huomasin, että siinä oli myynnissä uusia Susu-patukoita! Ou nou! Yksi sellainen vielä, kiitos.
 
Näillä sitä jaksoi luennoilla loppuun saakka.
Kotiin lähdettyäni ajattelin, että kun mulla meni jo reisille, niin pitäisikö vielä käydä ostamassa sitä minttu-Susua... En kuitenkaan mennyt. Fillaroin suoraan kotiin ja äkkiä tekemään pakastimen lopuista mustikoista mustikkamössöä syömisen himooni.
 
Tälle päivää en ottanut eväitä, ajattelin, että menen sitten salaattilounaalle töissä. Aamupäivän aikana se aikomus muuttui pizzaksi. Yliopiston ravintoloissa on viime aikoina ollut jotenkin tosi  huonoa ruokaa ja mikään ei houkutellut. Minulla kun on tämä "gluteenivamma" niin se rajaa pois yli puolet vaihtoehdoista. Kysäisinpä työkaverilta, että pitäisikö mennä Palosaaren keskustaan lounaalle, pizzaa vai thaimaalaista. Työkaveri valitsi pizzan joten mentiin Kotipizzaan. Vedin gluteenittoman mozzarella-pizzan, mun ehdoton suosikkini Kotipizzan valikoimista :) Suolaisen ja rasvaisen päälle alkoikin tehdä mieli... arvaatteko mitä? No suklaata. Menin Siwasta hakemaan vielä jotain "pientä" makeaa ruoan päälle - tämä tapa kuului ehdottomasti mun vanhoihin tapoihini, jos ei suoraan lounaan päälle niin viimeistään iltapäivällä.
 
Ja arvatkaa, nyt mun hyppysiini kaupasta tarttui tämä minttu Susu PUSSI. Söin sen puolessa tunnissa. Se oli juuri niin hyvää kuin ajattelinkin, Pätkiksen ja Susu-palan risteytys. Mulle ei todellakaan tee tiukkaa syödä PALJON suklaata, suhteellisen helposti menee levy kerralla.
 
 
 
Loppupäivän olinkin sitten niin täynnä ettei edes tehnyt mieli syödä mitään, vaikka yleensä syön töissä iltapäivälläkin evään kun syön 3-4 tunnin välein. Itsekurin ja ratkeamisen välillä on hiuksenhieno viiva, se on nimeltään tahto. Nyt mä en ole viimeaikoina tahtonut olla laiha, vaan mä olen tahtonut syödä. Ruoka maistuisi vähän liiankin hyvin. En tiedä johtuuko siitä, että olen lisännyt vähän liikuntaa, ehkä jopa liiankin  kanssa... Pitäisi malttaa pitää lepopäiviä, mutta kun ei malta. Tuntuu, että energiaa riittää vaikka kaksi kertaa päivässä urheiluun. Siis pyöräilyn lisäksi :D Ja juu'u, energiaa tosiaan riittää, nimittäin on sitä vararengasta alkanut taas muodostua vähän liikaakin. Ihan vielä ei ole mun hälytysraja 60kg aamupaino rikki, mutta ei kaukana olla. Koskahan mä saan taas itseni ruotuun? Onneksi kuitenkin pääasiassa näiden mainitsemieni sortumisten lisäksi syön omasta mielestäni terveellisesti, ettei sentään päivän jokainen ateria ole vääränlainen. Oikeasti, mun ainakin täytyy syödä todella tarkasti päivän jokainen ateria, jos mielin pysyä hoikassa kunnossa. Joskus ei vaan jaksa. Nyt on näköjään tullut se hetki. Mulla vaikuttaa aina kiire, jos mulla ei ole aikaa kokata seuraavan päivän lounasta, syön heti huonommin tai vähintäänkin lastaan tarjottimelle aivan liikaa kamaa.
 
Treenit sen sijaan... Voi, voisinko olla koko ajan vaan salilla??
 
Mun viimeisen puolen toista viikon treenit näyttää tältä.
 
 
 
Viime viikolla pidin yhden kokonaisen oikean lepopäivän, en edes pyöräillyt töihin. Sen jälkeen olen pitänyt yhden lepopäivän jolloin kyllä pyöräilin. Aloin tekemään salilla noita puolen tunnin tehokkaita treenejä, niin voisin  käydä vaikka viisi  kertaa viikossa treenaamassa. Viime viikolla salikertoja tuli neljä. Lisäksi olen pyöräillyt melkein joka päivä 12 km ja harrastanut paljon muuta. Viime torstaina meillä oli töistä tyky-päivä, joten silloin tuli salin lisäksi vedettyä spinning, balance ja venyttelykin. Lauantaina menin salille tarkoituksena mennä crossfittiin ja balanceen, mutta crossfitin ohjaaja ei tullut koskaan paikalle. Mikä pettymys! Ajattelin ensin, että tästä kyllä avaudun blogiin, mutta en sitten jaksanutkaan. Ihmisiä ne on crossfit-ohjaajatkin. Mutta eilen tulikin tekstiviesti, anteeksipyyntö tuolta ohjaajalta! Kuinka mukavaa! Hyvää palvelua on myös se, että pahoittelee virhettään ja nyt se väliin jäänyt crossfit on viimein anteeksi annettu ;) Sen sijasta juoksin intervallitreenin juoksumatolla.
 
Tällä viikolla maanantaina menin aamulla seitsemän aikoihin salille tekemään rinta-käsivarret-vatsat -treenini. Ihanaa treenailla aamulla, kun porukkaa on niin vähän. Illalla teimme vielä miehen kanssa lyhyen juoksulenkin ulkona, 3,5 km / 20 min. Eilen tiistaina menin myös aamulla salille, tein jalkatreenin. Pettymyksekseni treeni ei ole tuntunut lihaksissa niin paljon kuin oletin, sillä treenin aikana tein mielestäni sellaisilla painoilla millä pystyn tehdä sen 8 toistoa. Tosin vielä on  vähän hakemista tämän uuden ohjelman painojen kanssa. Ensi kerralla päätin tehdä niin kovaa, että en pääse salilta portaita alas omin neuvoin. Tänään kävin juoksemassa. Onneksi minulla oli pakollinen ostosreissu Korkeamäelle, kun tein kaupat facebook-kirppiksen kautta. Päätin tehdä ensin juoksulenkin sinne asti koukaten uimahallilta ja loppumatkan vielä kävellä kotiin. Juoksin 30 min 4,67 km 9,2 km/h keskinopeudella. Minusta tuntui, että juoksin todella nopeaa, arvelin juoksevani 10 km/h vauhdilla. Mutta ei! :( "vain" 9,2 km. Juoksumatolla vauhdit tuntuu niin erilaiselta, että luonnossa juoksemista ei voi kyllä verrata. Kävelin vielä pari kilometriä kotiin parissa kymmenessä minuutissa.
 
Nyt tässä mietin, että viitsisinkö mennä taas aamulla salille jos menen illalla sählyyn vielä... Ainakin pitäisi NYT mennä nukkumaan, jos mielin heräillä kuuden jälkeen salireissua ajatellen.
 
Joten öitä! Aamulla sen näkee vieläkö huvittaa lähteä salille vai kääntää kylkeä ;)
 
- Tiina -
 

maanantai 12. toukokuuta 2014

Mitkä asiat saivat minut, entisen liikunnan vihaajan, rakastumaan liikuntaan?

Kirjoittelin blogin alkuaikoina siitä, että vihasin koulussa liikuntaa, olin se joka valittiin joka joukkueeseen viimeisenä. Kirjoitus löytyy tästä. En vain osannut mitään, kuntoni oli huono, tunsin itseni kömpelöksi enkä pysynyt muiden perässä. Liikuntatunnit oli oikeastaan jälkikäteen ajatellen aika nöyryyttäviä. Mielipiteistäni koululiikuntaa kohtaan voisin kirjoittaa vaikka kuinka pitkään, mutta siitä ei ollut nyt ajatus kirjoittaa.

Jokunen aika sitten Ylen Akuutti -ohjelmassa tuli juttua siitä, että voiko liikunnan vihaaja oppia rakastamaan liikuntaa? Heillä oli oletuksena jotain sellaista, että ihmisen aivoissa tapahtuu jotain joka muuttaa tuon vihasuhteen rakkaussuhteeksi. Ohjelmassa mukana ollut koehenkilö aloitti liikkumaan mutta ei tuntenut hyvänolon tunteita liikunnan jälkeen.

Minäpä kerron mitkä asiat oli minulle tärkeitä siinä vaiheessa, kun aloin liikkumaan. Mitkä tekijät auttoivat minua rakastumaan liikuntaan?

- Tottumus liikuntaan ja liikkeeseen. En vaan kertakaikkiaan ollut tottunut liikkumaan. Hengästyminen ja hikoaminen oli inhottavaa. Kun aloin liikkumaan, tottumus liikkeeseen kasvoi pikkuhiljaa. Siitä tuli luonnollista ja se alkoi tuntumaan hyvältä. Hengästyminen ja hikoaminen ei tuntuneet enää yhtään pahoilta :)

- Liikunta on hyvä harrastus. En ollut ikinä oikeastaan harrastanut mitään ennen kuin parikymppisenä aloin liikkumaan. Lukeminen oli mun ainoa harrastus. Ei voisi olla parempaa harrastusta ja vapaa-ajanviettokeinoa kuin liikunnan harrastaminen. Aika ei voi käydä koskaan pitkäksi, koska aina voi liikkua tavalla tai toisella!

 - Kunnon koheneminen. Se on aika iso muutos, kun koululiikunnassa lähdettiin kylmiltään liikuntaa harrastamattomana vetämään cooperin testiä verenmaku suussa ja puolessa välissä luovuttaneena ja sitten pystyä vetämään pitkän spinning-tunnin ja vaikka pumppitunnin perään. Kunto kohoni nopeasti ja virtaa riittikin yhtäkkiä vaikka mihin.

- Kehonhallinnan paraneminen. Kömpelöstä minusta tuli ihan näppärä liikkuja. Olin aina ollut huono esimerkiksi aerobicissä, koululiikuntatunneilla en pysynyt askelkuvioissa mukana. Nopeasti kuviot tulivat tutuiksi ja kunto koheni silmissä. Enää en pelkää vaikka hyppiä esteiden yli ja juosta metsässä, tiedän että hallitsen askeleeni ja kroppani niin, etten pahemmin kompuroi :D

- Kehollisen itsetunnon paraneminen. Oma kehonkuva parani nopeasti omien liikunnallisten taitojen ja kunnon kehittyessä. Tunsin, että pystyn tekemään kropallani mitä tahansa, mitä olin aiemmin pitänyt mahdottomana. Opin hallitsemaan kroppani, kehoni ei enää hallinnut minua liikkumattomuudella. Minä päätän mitä sillä haluan tehdä, ja se ei enää rajoita minua etten osaa tai jaksa liikkua. Aika iso juttu, vai mitä?

- Tunne siitä, että voi vaikuttaa itse itseensä. Aiemmin ajattelin vain, että en voi koska en jaksa tai en osaa. No olisin voinut jaksaa tai osata aiemminkin jos olisin vain urheillut ja parantanut kuntoani ja liikuntataitojani. Luulin ennen, että liikunnallisuus tulee annettuna. Ei se tule. Se täytyy tehdä itse, se on valinta kysymys. Minä päätän itse kuinka hyvä kunto minulla on ja mitä minä jaksan ja mitä minä osaan. Kaiken voi opetella :) Ei tarvitse alistua siihen, että enhän minä nyt voi. Minähän voin mitä vaan kun päätän niin. Myös liikunnassa!
 
- Liikuntalajien kirjo. Liikunnan opettajani perusteli minulle yläasteella, että koulussa on paljon eri lajeja jotta kaikki löytäisivät niiden joukosta suosikkinsa. Minä en pitänyt monestakaan niistä, en vaan osannut ja olin huono. Ensimmänen kosketukseni liikuntaan koulun pakkoliikunnan jälkeen oli spinningtunti-jonka jälkeen en kävellyt viikkoon normaalisti. Aloin käymään kuntosalilla, sitten BodyPumpissa,  kuntonyrkkeilyssä, joogassa, taebossa (joka vastasi bodycombatia), rullaluistelin, kävelin, pyöräilin, kävin kaikissa jumpissa mitä saliltani siihen maailman aikaan löytyi. Kun pääsin liikunnan makuun halusin tehdä kaikkea mahdollista ja oppia uusia lajeja. Aloin liikkumaan monipuolisesti ja löysin paljon ihan uusia lajeja, mitä koulussa ei ollut edes olemassa. Toivottavasti nykyään kouluissa on enemmän ryhmäliikuntaa kuin joukkuepelejä!

- Edistyminen. Sen lisäksi, että kokeilin uusia lajeja, aloin kehittymään lajeissa, joita eniten harrastin. Salilla sai alkaa lisäämään painoja, yhtäkkiä tein rullaluistimilla tunnin lenkkejä, joogassa taivuin pidemmälle kuin olisin koskaan kömpelönä teininä kuvitellut. Se tunne, kun edistyy harrastamassaan lajissa, se on hieno tunne!

- Liikunnan sosiaalinen puoli. Liikkuminen alkoi kunnolla kun aloitin opiskelut. Urheilimme yhdessä opiskelukavereideni kanssa ja jaoimme yhdessä nuo hienot hetket liikunnan parissa. Minna ja Päivi, ilman teitä en ehkä olisi näin hurahtanut ;) Pääsimme mukaan jopa harrastamamme taebon yhteen esitykseen salin muiden harrastajien kanssa Salon torille vuonna 2002 :D Muutenkin edelleen liikunta on minulle tärkeä osa sosiaalista kuviotani. Urheilen kavereiden ja nykyään myös mieheni kanssa ja keskustelen usein liikkumisesta kavereideni kanssa. Ilman liikuntaharrastusta olisin varmasti sosiaalisesti paljon köyhempi :)

- Tunne siitä, että on samanlainen kuin muut. Koulussa sitä kai kuitenkin kärsi siitä, että ei ollut yhtä hyvä liikunnassa kuin kaikki muut. Tunsin oloni sen asian suhteen todella huonoksi. Koin olevani erilainen ja että en jollain tapaa kuulu joukkoon. Vaikka en tuntenut tätä kyllä missään muualla kuin liikuntatunneilla! Joka tapauksessa kun aloin liikkumaan, tunsin, että en minä ole sen huonompi kuin muutkaan, silloin en vaan osannut kaikkea mitä muut teki. Harmillista, että koululiikunnassa ei varsinaisesti opeteta mitään vaan oletetaan, että kaikki osaavat, jaksavat ja ovat innostuneita.

- Kilpailemisesta kohti omaa hyvinvointia. Koululiikunnassa kilpaillaan liikaa. Mielestäni tärkeintä pitäisi olla, että lapset ja nuoret liikkuu, ei se, että kuka voittaa ja kuka on viiminen. Se oli tosi nöyryyttävää tulla valituksi AINA viimeisenä, sen täytyy olla asia mitä ei voi ymmärtää jos ei sitä ole itse kokenut. Onneksi aikuisena saa itse valita. En liiku kilpaillakseni kenenkään kanssa, vaan liikun vain ja ainoastaan itseni takia

- Itsensä löytäminen. Ennen en oikein tiennyt kuka olen ja mitä haluan. Liikunta on auttanut siihenkin. Löysin itsestäni jotain mitä en voinut kuvitella olevani. Rakastan liikuntaa ja terveitä elämäntapoja, asioita jotka olivat minulle ennen ihan sama.


- Liikunnan vaikutus mielialaan. Liikunnasta oikeasti tulee maailman mahtavin fiilis. Se tunne, kuin oikein antaa kaikkensa ja ylittää itsensä. Ne endorfiinit, jotka vapautuu liikunnan jälkeen. Huikeaa. Jos et harrasta liikuntaa, olet jäänyt paljosta paitsi. Liikunnasta tulee niin hyvä mieli. Mitä enemmän hikoaa ja  mitä enemmän hengästyy, sen mahtavampi fiilis on jälkeenpäin. Liikunta myös auttaa stressin hallinnassa ja rauhoittaa. Liikunnassa saa purettua myös kiukun tunteita ja purettua surua. En oikeastaan keksi tunnetilaa, johon liikunta ei auttaisi! Myös kiperät kysymykset saavat usein vastauksen liikunnan jälkeen, kun aivot ovat saaneet happea. Parasta mielialalääkitystä on lenkki luonnossa raikkaassa ilmassa!

Niinpä! Surullista jos ei tätä tunnetta saa kokea.
Kuva: Pinterest




Asioita, jotka vaikuttivat minuun tuolloin noin 13 vuotta sitten, on varmasti enemmänkin kuin nämä mitä kirjoitin ylös. Muutos edelliseen minuun on ollut aivan huikea. Liikunnan myötä koen muuttuneeni ihmisenä todella paljon, tosin 20v ja 33v ikien välissä tapahtuu luonnollisesti muutosta muutenkin :) Mutta ilman liikuntaa olisin tänään aivan eri ihminen kuin mitä olen.

Onko sinulla samanlaisia kokemuksia tai onko sinulla muita näiden lisäksi vaikuttaneita asioita, miksi olet innostunut liikunnasta myöhemmällä iällä?

Taidanpa tästä lähteä lenkille.

- Tiina -

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Ajatuksia muutoksesta - tyytymättömyydestä muutosten kautta kohti unelmia

Muutokset ovat osa elämää. Osa muutoksista voi tapahtua niin, että niihin ei voi itse vaikuttaa, mutta suurin osa muutoksia tapahtuu päätöksiä tekemällä. Mikä motivoi päätökseen? Toive paremmasta, unelmista, onnellisuudesta, tyytyväisyydestä nousee siitä ajatuksesta, että juuri nyt elämässä kaikki asiat eivät ole toivotulla tolalla. Tahto saada jotain muuta kuin mitä on juuri nyt ajaa meitä jokaista elämässä eteenpäin kohti uutta, joskus vaikealtakin tuntuvia päätöksiä kohti.

Joskus vuosia sitten kuvittelin olevani negatiivinen ihminen, kun en voinut sanoa olevani tyytyväinen elämääni. Silloin opiskelut oli vielä loppusuoralla, tuleva uran suunta oli epävarma, elin yksin, halusin elämältä enemmän. Myöhemmin olen tajunnut juuri sen tyytymättömyyteni vieneen minua elämässäni eteenpäin, siihen pisteeseen missä nyt olen - en vieläkään täysin tyytyväisenä nykyiseen elämääni mutta hyvää matkaa kohti sitä tavoittelemaani onnea. Se mitä elämältä haluaa, muuttuu ajan saatossa. Viisi vuotta sitten halusin eri asioita kuin nyt, mutta elämänikin on nyt hyvin erilaisessa pisteessä kuin silloin. Kun saavuttaa jotain haluamaansa, haluaa lisää jotain muuta. Oikeastaan nykyisin kutsuisin tuota tyytymättömyyttä unelmoinniksi, unelmaksi jostain muusta kuin mitä on nyt. Minulla on paljon unelmia, asioita joita haluan elämältäni, asioita joita haluan tehdä, asioita joita haluan elämääni, asioita joita haluan olla.

Olen aina tykännyt muutoksista, niitä elämässäni on riittänyt paljon. Elämäni on nyt asettunut monelta osin uomiinsa. Olen asettunut asumaan Vaasaan, saanut vakituisen työpaikan jossa näillä näkymin voisin viihtyä eläkeikään, löytänyt miehen, jonka rinnalla haluan kulkea. Silti moni asia on vielä elämässä vaiheessa. Ja vaikka ne loputkin unelmani täyttyisi, silti unelmani eivät koskaan kuole :) Vähintään matkoista voi haaveilla aina!



Muutokset voivat tuntua joskus todella vaikeilta. Nykyinen elämä on tuttua ja turvallista, vaikka siihen ei olisikaan tyytyväinen, silti muutos kohti tuntematonta pelottaa. Joskus tuntuu helpommalta pysyä vanhassa, koska vaikka se ei ole hyvää, silti joka päivä tietää mitä elämä tuo aamulla tullessaan. Ei tarvitse ponnistella kohti muutosta. Aina ei voimat riitä. Joskus päätös vaatii paljon enemmän kuin mitä ajattelee jaksavansa kantaa. Joskus keskellä vaikeaa päätöstä eteeni tuli tämä Tommy Tabermannin runo, joka puhutteli minua silloin ja edelleen  puhuttelee paljon.


Minulle tämä tarkoittaa sitä, että jos et nyt saa kasaan rohkeutta (ja voimia) tehdä muutosta, onko sinulla rohkeutta (ja voimia) jäädä nykyiseen elämääsi? Jos et käytä sitä rohkeutta tänään, kuinka uskallat jättää sen rohkeuden käyttämättä? Mikä on muutoksen vastakohta? Oletko valmis siihen, että jätät saavuttamatta sen muutoksen?

Olen  miettinyt muutoksia ja elämää niin omasta kuin muidenkin näkövinkkelistä tämän viikon aikana. Kukaan muu kuin sinä itse ei voi sanoa minkä muutoksen sinun pitäisi tehdä. Sinun täytyy tehdä päätös itse. Järjellä on usein vaikea tehdä isoja päätöksiä, vain tunne ratkaisee mitä sinun pitää elämässäsi tehdä. Voit haluta perustella päätöstä itsellesi järjellä, tai järkisyyt voivat estää sinua tekemästä ratkaisua muutoksen puolesta. Ratkaisu kuitenkin löytyy yleensä sydämestäsi, ei järkeä käyttämällä.

Joskus muutosta voi ajatella muiden ihmisten kautta, mutta kukaan muu kuin sinä itse ei elä sinun elämääsi. Kukaan muu ei ole oikeutettu sanomaan teetkö oikean tai väärän päätöksen, vaikka neuvot ja rohkaisut puoleen ja toiseen varmasti ovat kullan arvoisia. Päätöksestä vastaat sinä itse ja vain sinulle itsellesi. Kukaan muu ei elä elämääsi, itse tiedät parhaiten mitä asioita pidät elämässä tärkeinä.

Elämä on täynnä niin vaikeita kuin mukaviakin muutoksia. Muutot, erot, työpaikan vaihdot, avioliitot, lapset, elämäntapojen muutokset, sairaudet. Kun katsoo elämää taakse päin, huomaa, että lopulta myös vaikeista muutoksista voi nousta hyviä asioita. Elämän vaikeat asiat saa taas haluamaan jotain muuta, jotain parempaa. Vaikeiden muutosten tapahduttua voi osa ajasta mennä sumussa, mutta kun sieltä nousee, näkee paremman tulevaisuuden, mahdollisuudet kohti uusia unelmia.

Tavoitteiden asettamisessa esimerkiksi laihduttamisen kannalta on tärkeää tehdä konkreettisia päätöksiä siitä mitä haluaa saavuttaa sen sijasta että miettii mitä ei halua. Eli tehdä päätös ja tavoite, että haluan laihduttaa 10 kiloa mutta ei niin epämääräisesti, että en halua olla näin lihava. Tätä voisi soveltaa myös muihin elämän muutoksiin. Keskity positiiviseen muutokseen, siihen konkreettiseen asiaan, minkä haluat elämässäsi olevan toisin. Ajatus yksistään ei tuo muutosta eteesi automaattisesti, mutta ajatus saa sinut toimimaan kohti tavoitettasi. Mieti mitä asioita sinun pitää tehdä saavuttaaksesi se asia, ihan konkreettisia toimenpiteitä. Unelma, tavoite, päätös, muutos alkaa saamaan tuulta purjeisiin.



Dream, believe, act, achive - tämä on mun uusin slogan :)

Mitä muutoksia sinä kaipaat elämääsi? Mikä on sinun unelmasi? Voisitko tehdä nyt heti jonkun päätöksen joka vie sinut lähemmäs sitä muutosta, tavoitetta, unelmaa?

Rohkeasti vaan kohti uusia tuulia!

Rakkaudella,
- Tiina -

keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Glada och klara vappen! :) Ja vähän vappuhabaa ja -ruokia :)

Täällä viettelen rauhallista koti-iltaa näin vappuaattona. Oi niitä aikoja, kun oli vielä nuori ja tähän aikaan illasta alkoi olla jo nousuhumala päällä :D Just nyt tällä hetkellä olen tosi onnellinen, että ei ole pakko lähteä minnekään, saan olla kotona. Se on mun mielestä parasta mitä voi olla. Tosin olen mä tosi onnellinen siitäkin, että on ollut se aika elämässä kun on saanut mennä ja tulla miten sattuu ja olla enemmän tai vähemmän humalassa ;) Niitä vuosia oli niin paljon, että enää en kaipaa sitä ollenkaan. Haluan nykyään viettää harvinaiset vapaapäivät hyvässä ruumiin ja sielun voimissa. Urheilu kuuluu ehdottomasti mun vapaapäiviin (ei kuulunut ennen vanhaa!), joten en ole mistään hinnasta valmis pilaamaan mahdollisuutta siihen. En muista milloin olisin viimeksi ollut oikeasti humalassa, ehkä parisen vuotta sitten? Nykyään se jopa vähän pelottaa, kauhea kynnys tullut juomiseen.

Haha, Drunkspirationia Pinterestistä :)


Enää en kaipaa sokerihumalaakaan, joten myöskään simat ja munkit ei kuulu mun vappuuni. Muutenkin nykyään vietän kaikki pyhät normaaleilla ruoilla, ehkä joskus jos tulee jälkikasvua niin nämä pyhien erikoisherkut saa uuden merkityksen. No joo, on meillä nakkia ja perunasalaattia jääkaapissa ;) Nakit kyllä kuuluu vappuun, mutta niitä syödään sitten huomenna vasta. Ehkä teen itse ranskalaisia tai lohkoperunoita lisäksi.

En mä nyt sentään ihan niin täydellisen terveellisesti syö niin kuin ehkä blogin perusteella joskus voi ymmärtää. Käytiin tänään työporukalla syömässä Kotipizzaa ja laitoin elämän risaiseksi ja otin jopa light-colaakin :) Tuo kokis saa mennä mun vappudrinksusta, muuten ajattelin tänä iltana nautiskella vain jostain ihanasta keltaisesta smoothiesta :)

 
Töiden jälkeen ajattelin piipahtaa keskustassa, Henkkamaukasta ostamassa keltaiset sortsit toukokuun Likkojen Lenkkiä ajatellen. Lähdetään taas sählyporukalla juoksemaan Tampereelle. Meille tulee koko porukalle turkoosit paidat ja keltainen sopiikin niiden kanssa hyvin. Lisäksi hommataan hikipannat ja muut vermeet kasarityyliin. Mulle tulee nekin neonkeltaisina joten mätsää sitten hyvin sortsien kanssa. Tulis jo kesä, että näitä sortseja pääsis ulkoiluttamaan! :)

Sovituskopissa oli pakko ottaa vähän kuviakin kun oli niin hyvät peilit :D Hah! Tuossa alla on mun vappuhaba. Tosin mä olen kuvitellut sen olevan isompi kuin miltä se kuvassa näyttää, mutta kuva ei taida valehdella. Mun selkä on kuitenkin leventynyt ja siitä mä olen tosi tyytyväinen :) Sortsien lisäksi lähti mukaan tuo musta-harmaa eläinkuviollinen toppikin, kun sekin maksoi hurjat 9,95 kuten nuo sortsitkin.



Kotiin tullessani ajattelin syödä kevyemmin. Jääkaapissa oli valmiina salaattia ja päätin paistaa 10 % naudan jauhelihaa kyytipojaksi. Sitten muistin, että minulla oli jääkaapissa cosmopolitan salaattia (hah, mun cosmopolitanitkin on nykyään salaattia!!), joka soveltuu hyvin tortillaksi. Vielä piti saada mun vapputortillojen kanssa jotain kastiketta ja pyöräytin avocadosta, kaurajogurtista, basilikasta, auringonkukan siemenistä, sitruunamehusta ja suolasta ja pippurista tosi hyvää avocadokastiketta. Tulipa hyvää kastiketta! Salaatti toimi ihan hyvin tortillan sijasta, yhtä sottaista se tortillan syöminen oli salaatin lehdeltä kuin vehnätortillan päältäkin :)



Iloista vappua ihan jokaiselle! :-)

- Tiina -

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Pääsiäisviikon treenipäiväkirjaa ja fiiliksiä

Mikä ihana päivä! :) Tänään olen ulkoillut, pyöräillyt ja ollut salilla ja lisäksi nyt istuskelen terassilla herkullinen grilliruoka masussa ja kirjoittelen aikani kuluksi. Tosin mun pitäisi lukea tenttiin, mikä onkin varjostanut mun koko pääsiäiseni ihan pilalle. Pitää yrittää kirjoitella nopeasti, että voi taas jatkaa lukemista. Mä niin haaveilen siitä kesäisestä hetkestä kun tämän kevään tentit on ohi ja voin ottaa jonkun sporttilehden tai hyvän kirjan ja tulla pötköttelemään tänne terassille ilman huolen häivää. Kuukausi vielä, sitten se hetki koittaa.

Tällä viikolla (niin, nythän on maanantai ja uusi viikko, mutta koska nyt on vapaapäivä, niin tämä päivä saa olen kuntoillut aika paljon. Perjantai oli ainoa lepopäivä. Olen ihan tyytyväinen, vaikka mun ihanteellinen vapaapäivä kuluisi kolmen treenin parissa: Aamulla kävely tai juoksu, päivällä sali ja illalla vielä jooga. Silloin kun nuo joskus vielä ehdin tehdä vapaapäivän aikana, niin olen onnellinen :)


Yllä kuvaa mun HeiaHeiasta viimeisen puolen toista viikon treeneistä. Kirjoitan niistä tähän alle. Edellislauantaina olin ystävän polttareissa ja käytiin tankotanssimassa. Sepäs olikin kivaa pitkästä aikaa! Joskus 3-4 vuotta sitten kävin tankotanssin peruskurssin ja se oli supervaikeaa! Se vaatii niin paljon vartalon hallintaa ja erityisesti käsi- ja vatsalihaksilta voimaa. Nyt olen paremmassa kunnossa kuin silloin aikanaan joten tankotanssi tuntui nyt vähän "helpommalta". Ei se tosin helppoa edelleenkään ollu. Lisäksi kun loppua kohti kämmenet oli ihan hiessä niin ei pitänyt enää ote tangossa. Kivaa oli päästä taas kokeilemaan tätäkin lajia! :)

Viime viikon treenit alkoi heti maanantaina jalka-selkätreenillä. Mä kyllä tykkään tästä mun tämän hetkisestä ohjelmasta, maanantain treeni oli tosi hyvä ja lihakset sai kyytiä. Seuraavana päivänä pyöräilin ensimmäistä kertaa tälle vuotta töihin. Olipas sekin taas kivaa! Nyt kun vielä ilmat lämpenee, niin pyöräilystä voi taas oikein nauttia. Keskiviikkona mulla alkoikin jo pääsiäisvapaat ja tein yli 8 km juoksulenkin 54 min aikaan. Ihanaa oli juosta pidempi lenkki ja jäi sellainen tuntuma, että pidempikin lenkki olisi mennyt.

Torstaina käytiin vieraiden kanssa kävelyllä ja illalla vieraista huolimatta lähettiin murun kanssa salille tekemään yläkroppatreeniä. Siitä ohjelmasta olen kans alkanut tykkäämään kun alettiin tekemään penkkipunnerrusta vapaalla tangolla smith-tangon sijasta. Lisäksi vaihdoin pystysoutuun mutkatangon käsipainojen tilalle, saman tangon ja painot kuin millä teen ranskalaista punnerrusta.

Perjantaina tosiaan pidettiin vapaapäivä ja se kuluikin kotona lukiessa ja tv:tä katsellen. Lauantai olikin huippupäivä, käytiin aamupäivällä crossfitissä ja BodyBalancessa. Crossfitissä oli WOD:ina KB Clean & Jerk 3 + 3 ja Maastaveto 4, AMRAP 16 min. Eli toisin sanoen 16 min aikana tehtiin niin monta kierrosta kuin ehtii kahvakuulalla Clean & Jerk, eli rinnalleveto ja pystypunnerrus 3 toistoa per käsi ja perään maastavetoa 40 kg tangolla 4 toistoa. Tämä oli yksi kierros. Ehdin tehdä kierroksen minuutissa, eli tein 16 kierrosta. Aloitin 8 kg kahvakuulalla mutta ajattelin vaihaa 10 kg kuulaan kun kerralla tehtiin niin vähän toistoja. Johan mä teen omassa saliohjelmassa pystysoutua 9 kg käsipainoilla, niin kyllä sen piti crossfitissäkin jossain tuntua ;) Mavessa tein 40 kg:lla joka ohjeistettiin sopivaksi painoksi naisille. Olisin pystynyt tekemään 50 kg:lla kuten jotkut muutkin tekivät, mutta en alkanut siinä enää säätämään painojen kanssa. Ajattelin, että antaa näiden maastavetojen nyt mennä helpolla.... Seuraavana päivänä totesin, että kyllä nekin 16 x 4 toistoa tuntui alaselässä... Huh!! Ja hartiat ihan kipeinä niistä Clean & Jerkeistä... Crossfitin perään vedettiin vielä BodyBalance ja siinä olikin ohjelma vaihtunut jossain vaiheessa. Siinä oli aivan ihana eka biisi taiji-lämmittelyt Mobyn biisin tahdissa. Myös Oasiksen Wonderwall oli päässyt ohjelmistoon. Ihanaa! Hyvä musiikki tekee Balancesta vielä entistä ihanampaa. Lauantai-iltana tehtiin vielä tunnin kävelylenkki.

Sunnuntaina mulla oli huono päivä ja masistelin kotona ensi lauantain tentin ja työkiireiden vuoksi. Päivällä mentiin kuitenkin salille tekemään jalka-selkätreeniä ja siellä ajattelin, että salitreeni ja kävely on mulle kyllä parhaat terapiamuodot. Ilman niitä olisin varmaan kohta burn-outissa! Siinä kun tekee askelkyykkyä tanko niskassa niin ei paljon tule mieleen miettiä että mikä kaaos töissä odottaa tai että kuinka ehdin lukea tenttiin kun ensi viikolla menee myöhään töissä ja on vielä toisen kurssin luentojakin illalla. Sinne salille ne murheet jäi :) Ehtii niitä miettiä sitten työviikon alettuakin. Ja kyllä niistä tenteistäkin aina selviää, paremmin tai huonommin.

Tänäänkin käytiin aamusta (tai siis aamupäivästä :) ) kävelyllä luonnossa. Voi vitsit, että oli ihanaa kun meri oli aivan tyyni, ulkona oli hiljaista, kuului vain linnunlaulua. Aurinko paistoi ja lämmitti ihanasti kun oli vielä mustat ulkoiluvaatteet päällä. Myöhemmin päivällä lähdettiin pyöräilemään salille. Matka kestää 20  min reippaasti pyöräillen joten siinä tulee hyvä alkulämmittely. Salilla tehtiin taas yläkroppatreeni, johon kuuluu siis penkkipunnerrusta, vipunostoa vinopenkissä, ranskalaista punnerrusta, pystysoutua, takaolkapäät kulmassa seisten, hauiskääntöä ja kolme eri vatsalihasliikettä, suorille, vinoille ja poikittaiselle vatsalihakselle. Hyvä treeni! Siitä vielä pyörällä kotiin. Salin jälkeen menin nautiskelemaan ulos auringosta ja alettiin grillailemaan. Kissatkin viihtyi takapihalla eivätkä edes yritä karata minnekään. Kilttejä muruja <3

Laitan tähän alle vielä kuvia tämän päivän kulusta:

En ole hetkeen nähnyt merta näin tyynenä :)
Merestä ja auringosta naatiskelua :)
My bike <3
Penkkipunnerruksessa menee nyt 25 kg, mutta siitä on hyvä parantaa :)

Ulkona istuskelu vaan olis vielä mukavampaa jos olis joku muu kirjan kuin Verotuksen perusteet.
Salaattiaja grillattua kanaa ja pekoni-herkkusieniä, namnam!

Kyllä nuo herkkusienet (lue: pekonit) oli parasta :)

Ihanaa, grillikausi on vihdoinkin avattu! :)
Kissat ihmettelee ulkoilmaa ja nautiskelee elämästä :)

Semmoisia treenipäiviä olen viettänyt! :)

Nyt Suurin pudottaja telkusta ja sitten vielä lukemista loppuilta.

Moro!

- Tiina -

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Sunnuntain urheiluja ja ruokia + Kuntosalivalmentajan teoriakoe läpäisty :)

Oltiin tänään miehen kanssa yhdessä juoksemassa vajaa 5 km lenkki. Sainpas miehenkin kerrankin houkuteltua mukaan. Tosin jos olisin mennyt yksin, olisin koukannut hieman pidemmän mutkan kautta ;) Juostiin aika rauhallisesti, keskimäärin 8,6 km / h, mutta oli ihan sopiva sunnuntailenkki. Aikaa meni 33 minuuttia. Meillä on kotiin tullessa loppumatkasta sopiva ylämäki ja vedin sen täysillä ylös. Olen ajatellut, että siinä mäessä voisi tehdä hyviä intervalleja, täysillä ylös ja kävellen alas ja se jotain 10 kertaa. Vois saada kivasti hien pintaan ja kunnon hengästymisen aikaan!

Täytyy kyllä sanoa, etten ihan vielä tälle vuotta ole saavuttanut sitä juoksemisen euforiaa, mitä viime syksynä alkoi jo tulemaan kun enemmän juoksin. Paras hetki olikin taas kun juoksulenkki oli ohi ja pääsi suihkuun :)

Kuva: Pinterest

Meidän piti mennä salille tekemään yläkroppatreeni ja venyttely tai BodyBalance päälle, mutta ei jaksettu lähteä kotoa mihinkään. Päivän toisena urheiluna olikin pelailu kotona PlayStation Moven kanssa, ja tarkemmin sanottuna UFC treenipelin kanssa. Siinä on erilaisia treeniohjelmia, aloittelijoille ja edistyneille, voiman kasvattajille, rasvanpolttajille ja kestävyyttä kasvattaville. On 30 ja 60 päivän ohjelmia. Treenit tehdään pääasiassa omaa kehon painoa käyttäen, joissakin lisäksi käsipainoja, mutta liikkeet tehdään räjähtävästi ja ovat todella tehokkaita. Kotonakin saa kunnon hien pintaan!

Kuntotestin haara-perushypyt :D
Vauhti oli kova ;)
Tein UFC:n kuntotestin ja sen mukana olen aloittelija. Huhhuh! En todellakaan olisi pystynyt enää parempaan. Siinä tehtiin minuutissa niin monta toistoa istumaannousuja, punnerruksia ja haara-perushyppyjä kuin vaan ehtii. Istumaannousuja ehdin tehdä 34 minuutissa, punnerruksia 34 (vaikka miehen mielestä en punnertanut tarpeeksi alas, hah!) ja 59 haara-perushyppyä. "Beginner". Jep. No, ehkä jos vertaa oikeisiin UFC-tyyppeihin, ehkä sitten. Lopussa piti mitata pulssi 15 sek aikana ja ohjelmassa piti valita määrä 20-35 väliltä. Häh?? Kenellä olis pulssi tuollaisen treenin jälkeen välittömästi minuutin täysillä vedettyjen haara-perushyppyjen jälkeen 80-140?? :D Mä sain mitattua 38 lyöntiä 15 sek aikana, eli syke oli 152. Aika kova rasitus omassa olohuoneessa tehdyksi. Tätä vaan lisää! 30 päivän treeniohjelmassa olisi 5 treeniä viikossa, yhden ohjelman kestäessä n. 17-35 minuuttia. Kyllä aivan varmasti kehittyis jos ne kaikki viikon treenit tekisi suunnitelman mukaan. Nyt kun pääsin tämän makuun taas uuden PlayStationin kanssa, niin pitänee yrittää tällä nyt treenailla :)


Päivällä juoksun jälkeen paistoin naudan 10 % jauhelihaa, keitin tattarisuurimoita ja höyrytin vihreitä pakastekasviksia, parsakaalta, papuja ja herneitä. Lisäksi söin tomaattia, rucolaa ja raejuustoa. Aika simppeli ja nopea ruoka, mutta ihan hyvää ja terveellistä! Mä olen tykästynyt tuohon tattariin, se kun valmistuu 10 minuutissa. Menee hyvin niin jauhelihan kuin kalankin kanssa.



Päivän toisena ruokana illalla UFC treenin jälkeen tein aiemmin paistamastani jauhelihasta vielä uunivuoallisen uutta ruokaa. Ostettiin Citymarketissa tarjouksessa olleita 700g jauhelihoja, joten kun paistoin paketin kerralla ja siitä otettiin molemmat nuo edelliset yhdet annokset, niin vieläkin oli jäljellä normi 400g jauhelihapaketin verran seuraavaa ruokaa varten. Tein tällaisen uunivuoan, johon pohjalle laitoin tuon jauhelihan, sen päälle perunaviipaleita, sen päälle purjoa, paprikaa ja kesäkurpitsaa ja niiden päälle vielä kerros mozzarellaa. Aika kiva kotiruoka!


Päivän yhtenä välipalana tein vadelma-hyvettä, johon tuli banaani, puolikas avocado, omena, mustikkaa, vadelmaa, kauraleseitä, pellavansiemeniä ja loraus mantelimaitoa. Vadelma sieltä maistui eniten läpi. Söin sen kookoshiutaleiden ja kaakaonibsien kanssa. Tosin vieläkään en syty noista raakakaakaonibseistä :D Menee ne raakakakun pohjassa, kun on tarpeeksi agavesiirappia makeutuksena ;)
 
Lopulta toiseen annokseeni myöhemmin lisäsin tähän vielä soijalesitiiniä ja lucumaa tuomaan pehmeyttä laimentamaan marjojen kirpeyttä. Tämä toinen annos olikin todella hyvää! Ja jätin myös ne kaakaonibsit välistä ;)


Ai niin, melkein unohdin kertoa! Nyt olen valmis kuntosalivalmentaja! Tein päivällä kuntosalivalmentajan koulutukseen kuuluvan viimeisen osion eli teoriakokeen. Siinä oli 60 kysymystä, aikaa puoli tuntia. 70 % vaadittiin läpipääsyyn, eli 42 piti olla vähintään oikein. Kysymykset osoittautuivat lopulta paljon kinkkisimmiksi kuin mitä olin ajatellut. Onneksi luin melko hyvin, sillä aluksi vähättelin koetta ja kuvittelin että siitä pääsisi helpolla läpi. Meinasin alussa mennä ihan paniikkiin kun tuntui että en osaa yhtään mitään :D Tuli tosi epävarma olo. Kysymykset olivat siis Kyllä/Ei -väittämiä. Tentti meni lopulta läpi ja paljon paremmin kuin miltä sen aikana tuntui. Minulla meni "vain" 9 väärin, eli puolet siitä mitä olisi saanut mennä. Sain siis 85 % oikein ja tentti meni läpi! Jes!

Nauroin kokeen jälkeen ihan hysteerisesti :D Joku helpotuksen purkautuminen ja ajatus siitä, että nyt sekin on ohi sai mut tosi onnelliseksi :) Nyt ei hetkeen mitään "ylimääräistä" työn ja näiden mun yliopisto-opintojen lisäksi.


Tänään sain muutenkin tehtyä vaivanneita rästihommia pois ja nyt voinkin aloittaa uuden viikon ilman painetta ylimääräisistä kotona tehtävistä hommista! Kolmen viikon päästä on vero-oikeuden tentti ja siihen pitää aloittaa lukea, mutta ei vielä mitään paniikkia sen kanssa. Tosin iltaluennot alkaa ensi viikolla, joten kotona olen taas siinä 20-21 välillä kolmena iltana, mutta sehän on ihan kevyttä tämän alkuvuoden juttujen rinnalla... Nyt nukkumaan, että huomenna taas jaksaa...

- Tiina -

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Banaanipannarit ja uusi tukka :)

Toisiinsa läheisesti liittyvät aiheet luvassa tässä postauksessa :D Ei ehkä muuten, paitsi että molemmista tulee hyvä mieli.

Kävin tänään vihdoin pitkästä aikaa kampaajalla, ihanaisella Pauliinalla Day to Dayssä. Oon yrittänyt kasvattaa tukkaa ja sitten kun se on pitkä, niin siihen kyllästyy ja haluaa leikata. Epäröin vähän, että raskinko leikata pituudesta, mutta olen nyt tosi tyytyväinen, että lähti varmaan 7 cm! Mulla on ollut liukuvärjäys tukassa, latvoista vaaleat ja juuresta tumma. Juurikasvun myötä onkin ollut oikein kolmivärjäys kun oma maantienharmaa puskee vielä kunnolla esiin ;) Joka kerta mä teen päätöksen käydä useammin kampaajalla, mutta aina vierähtää joku 3 kk. Josko nyt sitten viimeistään parin kuukauden päästä seuraavaksi. Nyt Pauliina laittoi mulle taas juureen tummaa mutta lisäksi vaaleita raitoja. Musta tästä tuli aika kiva!


Mihinpäs sitä muualle lähtis heti uudella tukalla kuin kuntosalille! Melkein nolotti kertoa Pauliinalle, että sorry vaan, vedän tämän suoraan ponnarille ja menen hikoilemaan. Pakko oli saada salilla kuva uudesta tukasta. Onneksi se näyttää silti ponnarillakin paljon entistä kivemmalta! :) Lämmiteltiin treenin alkuun soutulaitteella, ei meinannut kuvat onnistua kun mulla oli niin kova vauhti päällä ;) Oon jotenkin tykästynyt tuohon soutulaitteeseen. Ehkä musta on tullut laiska, enkä jaksa takapuoltani  kannatella, joten tuo istualtaan lämmittely sopii paremmin ;) Ei vaineskaan, hyvä hiki siinä tulee ja yläkroppakin saa lämpöä mukavasti.



Ajattelin vielä laittaa teille tänne ohje simppeleihin banaanipannareihin joita olen parina iltana kokkaillut.

Banaanipannarit
2 banaania
3 kananmunaa
1 tl kanelia
1 tl leivinjauhetta
ripaus vaniljajauhetta

Tähän taikinaan voisi lisätä ehkä myös psylliumia, joka sitoisi pannareiden rakennetta. Näistä ei tullut tällä ohjeella kovin kauniita, mutta luulen, että vika oli paistajassa, joka ei malttanut paistaa niitä tarpeeksi kauaa! Minä heitin vaan kaikki aineet alla olevaan värkkiin, joka on aivan huippu. En pärjäisi enää ilman. Wilfan sauvasekoittimen mukana tuli tuollainen muovikulho, jota kutsun siis vain värkiksi. Käytän tätä esim pähkinöiden murskaamiseen ja raakakakkutaikinoiden tekemiseen ja mihin tahansa sekoittamiseen, johon tehosekoittimen kulho on aivan liian syvä.

Tarpeellisimmat keittiötarvikkeet mun keittiössä.

Takaisin ohjeeseen... Taikina oli siis valmis kun aineet sai sekoitettua. En tiedä, olisiko sen pitänyt antaa seistä vähän aikaa? Aloin vaan suoraan paistamaan lettupannulla kookosöljyssä pieniä lettuja, taikinasta tuli yhteensä 16 kpl.

Mansikkarahka
1 dl sulatettuja pakastemansikoita
1 prk maitorahkaa
Loraus agavesiirappia makeutukseksi (hunajakin käy)

Muussaa mansikoita kulhossa ja sekoita maitorahkan ja agavesiirapin kanssa. Tarjoile valmiiden lettujen kanssa.


Ei näistä letuista niin kauniita tullut, mutta niitä tuli tarpeeksi  iso kasa kahdelle nautittavaksi! :) Enemmänkin olis mennyt helposti. Olisi pitänyt ehkä paistaa hieman miedommalla lämmöllä vähän pidempään, ehkä sitten olisivat olleet helpompia käännettäväksi pannulla. Lettujen kanssa on aina vähän hakemista tuon paistamisen kanssa. Vaikka rakastan ruokaa, siihen en ole mennyt, enkä  varmaan mene edes blogikuvien takia, että kaiken pitäisi aina näyttää niin täydelliseltä. Eihän se todellisuudessa niin koskaan mene? Ruoassa on tärkeintä, että se on rakkaudella valmistettu ja että se maistuu hyvältä :)


Vielä kun nautti tuon mansikkarahkan kanssa, niin avot! Näitä lisää!



Harmi kun tuossa paistamisessa menee aina niin paljon aikaa, muuten menisin heti paistamaan uuden satsin ;)

- Tiina -

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Paremmat päivät alkaneet on

Mukavia päiviä on takana jo muutama! "Jo"-sanalla tarkoitan sitä, että viikonloppuna mulla oli joku ihme ahdistus päällä kaikesta. Tai siltä tuntui, vaikka kaikki oli hyvin. Kirjoitin siitä tunteesta blogiin siltä osin kuin liittyi blogiin ja treeneihin ja sen jälkeen alkoikin heti helpottaa. Heti julkaistuani sen kirjoituksen, aurinko alkoi paistaa niin ulkona kuin mun mielessäni. Siitä lähtien se aurinko on pysynyt ylhäällä.

Treenaamiselle alkaa olla taas aikaa. Myös aamuheräämiset alkaa maistua hyvältä. Tällä viikolla olen noussut ylös kahtena päivänä klo 6 ja tänään 5:30! Uskoisitteko, että vielä joku aika sitten olen vaivoin noussut seiskalta-puoli kasilta kolmen vartin torkuttamisen jälkeen. Musta tuntuu, että ainakin seuraavaan talveen asti voisin olla aamuvirkku :) Aamusalit, aamuaerobiset ulkoillen tai aikaiset töihin menemiset ja näin ollen aikaiset kotiin lähdöt alkaa houkuttaa sitä mukaa kuin aamuaurinko paistaa entistä aiemmin. En voi vannoa, mutta uskon, että syömilläni superfoodeilla on jotain tekemistä tämän piristymisen kanssa. En ole talvenkaan aikana ihan kuoleman väsynyt ollut, kuten aiempina vuosina. Päikkäreitäkin olen ottanut tämän vuoden aikana ehkä pari kertaa, aiemmin nekin melkein joka päivä. 

Ei mun pitänyt kuitenkaan mun nukkumisista kirjoittaa, vaan siitä kuinka mä olen viettänyt kivoja päiviä tällä viikolla.


Olin eilen pitkällä kävelylenkillä auringonpaisteessa ystäväni kanssa. Rakastan tätä lähiluontoa ja merta auringonpaisteessa, ja keväällä se auringonpaiste on niin speciaalia ja ihanaa. Nautin joka hetkestä kun saa viettää ulkona lenkkipoluilla.


Kauniita maisemia tuli matkan varrelle niin paljon, että se jo alkoi hidastaa matkaa ;) Ehkä joku päivä teen kuvausreissun yksin, että hidastan vain omaa matkantekoani...



Eilisen melkein 1,5 h ja melkein 9 km kävelylenkistä johtuen väsähdin illallisen jälkeen niin, että menin aikaisin nukkumaan. Laitoin kellon herättämään tänään 5:30 jotta ehtisin lähteä 6 bussilla vielä salille ennen töihin menoa. En ole varmaan koskaan noussut noin aikaisin, ellei ole tarvinnut lähteä lentokentälle :D Aamuaurinko on ehkä paras juttu mitä tiedän. Niitä aamuaerobisia on pakko alkaa tekemään. Olen aina luullut olevani auringonlaskujen ystävä, mutta kyllä auringonnousut vie ehdottomasti voiton kauneudellaan!

Matkalla salille aurinko pilkotti puiden lomasta


Aamulla salilla tein laatimani 1-jakoisen kiertoharjoitteluohjelman. Ohjelma kuuluu osaksi kuntosalivalmentajan lähipäivää tulevana viikonloppuna. Ohjelma oli hyvä saada itse treenattua ennen viikonloppua, että voi seistä ohjelmansa takana kun sitä esittelee parilleen. Tein ohjelman kuntosaliharrastusta aloittelevaa kuntoilijaa ajatellen, joka olikin tehtävän annossa valmiiksi määritelty. Aika kevyt mutta mukava ohjelma vaikka itsellekin palauttavaksi koko kropan ohjelmaksi viikon rankempien treenien ohella.


Salille otin mukaan treenin jälkeen vedettäväksi Solgarin Whey to go- suklaan makuista heraproteiinia, jonka tilasin iHerbistä ja josta tykkään tosi paljon. Niin paljon, että tilaukseen meni juuri lisää :) Lisäksi palauttavaksi hiilariksi banaani. Töihin päästyäni sitten vedin vielä aamupalaksi tekemäni smoothien, jonka vein työpaikan jääkaappiin ennen salille menoa. Aika kätevää kun työpaikka on salin vieressä :)

Lounaaksi vedin kuitenkin jättiannokset salaattia, porkkanaraastetta ja kurpitsaa sekä uuniperunan täytettä, jota tuli lastattua lautaselle sellainen keko, ettei peruna siihen enää mahtunut :D Toki se mahtui onneksi tarjottimelle. Tuli vähän syötyä, mutta hei, olinhan mä sentään ollut jo salilla :D Hyvä peruste itselle, jotta voi hyvällä omalla tunnolla syödä paljon :) Kroppa tarvii nyt energiaa palautuakseen... Mitä se toki tarviikin, mutta joku tolkku sentään pitäisi koittaa säilyttää...


Töiden jälkeen harrastinkin hyötyliikuntaa ja kävelin kaupunkiin. Mulla vapautui vähän "ylimääräistä" aikaa, ja mietin mitä sillä tekisin...


Päädyinkin Sweet Vaasaan teelle. Siellä on niin ihania kakkuja ja myös paljon gluteenittomia (tosin sokerillisia!), ettei oikein osaa valita :)


Päädyin tähän ihanan raikkaaseen vadelma-kakkuun ja vihreään teehen. Voi luoja kun se oli hyvää!! Pohja oli tehty (?) marengista, tai sitä siinä ainakin oli mukana. Tosi hyvää! Lempikahvila on nyt lopullisesti vaihtunut Cafe de Parisista Sweet Vaasaan. Tosin sieltä saa edelleen maailman parasta pätkis-kaakaota :D


Kotona teinkin kesäkurpitsalasagnea vähän muunnellen. Reseptiä on tulossa! Tuli huippuhyvää, pidin sen tunnin uunissa saman aikaa kun kävin lakaisemassa taloyhtiön talkkarivuorolla talon edustan kivenmurikat pois ja totesin sen vähän liian pitkäksi aikaa, kun päällä oleva mozzarella oli ihan mustaa :D Nooh... Mitäs pienistä. Onneksi se ei makuun vaikuttanut kuitenkaan. Kyytipoikana vielä kasa hapankaalia ja toinen kasa raejuustoa.


Halusin ehdottomasti olla illalla vielä ulkona ja päädyin tosiaan harkitsemani juoksulenkin sijasta tekemään talkkarihommia. Hyötyliikuntaa parhaimmillaan. Huhkin harjanvarressa 40 minuuttia.
 
Iltapalaksi vielä Torkkuja ja nokkosia -blogin maapähkinävoismoothie, jonka luvataan olevan syntisen hyvää!! Ja telkusta tietenkin tulee Jutta ja puolen vuoden superdieetit. Harmi, kun on jo viimeinen jakso. Sunnuntaina kuitenkin alkaa Avalta Suurin pudottaja. Jes!

Iloista illan jatkoa! :)

- Tiina -