Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hyvinvointi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hyvinvointi. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Kuntosaliharjoittelun erilaisista tavoitteista

Kuntosalivalmentajan koulutuksessa tärkein oppini oli itsestään selvältä kuulostava asia: Eri tavoitteita varten pitää treenata eri tavalla. Hyvin loogista. Tiesin tämän toki entuudestaankin, että näin tietenkin on, mutta kokonaisuus selkiytyi päähäni koulutuksen aikana.

Kuntosaliharjoittelu ja lihaskuntoharjoittelu ylipäänstä on todella monipuolinen liikuntamuoto. Se saa aikaan toiminnallisia, rakenteellisia ja terveydellisiä muutoksia.

Kuva


1. Toiminnallisiin tavoitteisiin kuuluu suorituskyvyn parantaminen, voiman hankinta, lihaskestävyys, nopeusvoima, koordinaatio ja tasapaino

Kuva


2. Rakenteellisiin tavoitteisiin kuuluu mm. kehonmuokkaus, lihasmassan hankinta, kiinteytyminen ja painonhallinta

Kuva


3. Terveydellisiin tavoitteisiin kuuluu terveyskunnon parantaminen, niska-hartiaseudun kuntoutus, selän kuntouttava harjoittelu, stressin purku ja hallinta, aineenvaihdunnan edistäminen, lihastasapainon parantaminen ja ylläpito, monien sairauksien hoidossa. Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä terveydellisenä vaikutuksena mainittakoon kuntosaliharjoittelun henkinen puoli: se parantaa itsetuntoa ja aikaansaa parempaa minäkuvaa.

Kuva


Tietyllä harjoittelutavalla kehittyy enemmän tietyssä tavoitteessaan, mutta lihaskuntoharjoittelu parantaa aina kaikkia näitä kolmea tavoitetasoja. Terveydelliset vaikutukset on nopeinta saavuttaa. Ei voi olla saavuttamatta terveydellisiä vaikutuksia millä tahansa lihaskuntoharjoittelulla, se edistää terveyttä aina.

On myös hyvä tiedostaa, että kuntosaliharjoittelu ei automaattisesti saa aikaan isoja muskeleita (niitä joita liian monet naiset pelkää saavansa salilla!). Isojen muskeleiden toivossa täytyy treetata todella tavoitteellisesti, progressiivisesti ja tietynlaisella harjoittelumetodilla. Isojen lihasten saavuttaminen vaatii myös tietynlaisen ravinnon. Ei niitä isoja lihaksia vahingossa tule! :D

Kiinteytyjälle lihaskuntoharjoittelu on paras keino muuttaa kehonkoostumusta. Kiinteytyminenhän on käytännössä rasvaprosentin pienentämistä - rasva muutetaan lihakseksi. Painon saa pelkällä aerobisellakin treenillä alas, mutta silloin on vaarana myös menettää lihaksensa - joka taas lopulta heikentää toimintakykyä.

Omat tavoitteeni

Itse olen kovasti pohtinut omia tavoitteitani, sillä olen uudistamassa omaa kuntosaliohjelmaani. Haluanko kehonmuokkausta, lisää lihasmassaa kiinteytymistä, rasvaprosentin alenemista, erottuvia lihaksia, piukemman pepun, litteämmän vatsan jne. Onko rakenteelliset muutokset tosiaan tärkeää kun on kuitenkin jo melko ok:ssa kunnossa? Ainahan sitä voisi paremmalta näyttää, mutta haluanko ensisijaisesti edistää näitä tavoitteita? Olen pikkuhiljaa päätymässä siihen, että tärkeintä minulle on suorituskyvyn parantaminen, lihaskestävyys, ryhti, tasapaino, hyvinvointi, stressin purkaminen. Minulle, joka rakastan kehittyviä hauislihaksiani :D :D Lihaskestävyys on koko elämässä tärkeämmässä roolissa kuin litteä vatsa. Jos minulla on kestävä vartalo pystyn suoriutumaan elämässä monista asioista paremmin. Litteä vatsa näyttää hyvältä vain peilissä. Yritän siis unohtaa tärkeimpänä tavoitteena hyvännäköisten lihasten hankkimisen ja keskittää ajatukseni tärkeämpiin. Loppujen lopuksi se, kuinka jaksan suoriutua elämästä arjen keskellä on tärkeämpää kuin miltä näytän peilissä alasti. (Voi olla, että huomenna olen taas sitä mieltä, että litteä vatsa on ainut tie onneen ;) )



Tekstissä käytin lähteenä Riku Aallon ja Lasse Seppäsen kirjaa "Tuloksia kuntosaliharjoittelulla".

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Jutta ja Bull Vaasassa

Tänään olin Vaasan yliopistolla kuuntelemassa Jutta on the road -luentoa. Luentosarja oli tosi hyvä. Jutta on kyllä tosi inspiroiva tyyppi! Tuli tosi hyvä fiilis, kauhea motivaatio päälle into jatkaa valitsemallani tiellä. Näillä tyypeillä on ammattitaitoa omaan työhönsä. Ihailen Jutan uraa ja sitä kuinka hän on työllään muuttanut niin monen ihmisen elämää, itseluottamusta ja vartaloa. Hän on tehnyt paljon hyvää työtä parantaakseen ihmisten elämänlaatua.


Jutta luennoi muun muassa hyvinvoinnista, itsetunnosta, tavoitteista, itsehillinnästä, ajankäytöstä. Mentaalipuolen jutuista liittyen ravintoon, kuntoiluun ja hyvinvointiin. Tajusin, että tosiaan oma mielemme ja omat ajatuksemme on ne asiat, jotka vievät meidät kohti niitä omia tavoitteitamme. Se mitä ajattelemme, täytyy muuttua toiminnaksi, että saavutamme ne omat tavoitteemme. Pelkkä unelma ei riitä, täytyy laatia selkeät ja konkreettiset tavoitteet ja omalla toiminnalla vaan alkaa toteuttamaan suunnitelmaa.

Mitkä ovat sinun omat tavoitteesi?


Se millaiseksi elämämme on muodostunut on omista valinnoistamme kiinni. Teemme elämässä jatkuvasti valintoja, niin pieniä kuin suuria. Lähdenkö opiskelmaan, irtisanoudunko töistä, menenkö tänään salille, syönkö suklaata vai omenan, puenko aamulla päälle sinisen vai punaisen paidan. Kaikki valinnat eivät ole niin merkityksellisiä oman elämän kulun kannalta, mutta monet valinnat vievät meitä joko kohti omia tavoitteitamme tai sitten entistä kauemmas niistä.

Miten voisit tänään edistää elämääsi kohti omia tavoitteitasi?


Oman kehon muokkaukseen liittyvien tavoitteiden tukemiseen kannattaa valita personal trainer tai vaikka etsiä itselleen sopiva nettivalmennus. FitFarmin lisäksi on paljon muita nettivalmennuksia mistä valita. Joskus on itse vaikeaa suunnitella omat kuntoilunsa ja ravintonsa niin hyviin kuin ammattilaiset sen tekevät. Kun oikea valmentaja suunnittelee esimerkiksi lihaskasvua edistävän treeniohjelman ja treeniä tukevan ruokavalion, tuloksia tulee aivan varmasti.

Itsehän olen tällä hetkellä lihattomalla ja maidottomalla ruokavaliolla (väliaikaisesti) ja luennon Bullin osuudessa kumottiin ravintoon ja kehoon liittyviä myyttejä ja jälleen kerran vannottiin maitorahkan ja raejuuston nimiin. Olen yrittänyt nyt kiinnittää huomiota saamiini proteiineihin, mutta silti ruokavaliossani on vääriä asioita väärinä aikoina. Illalla ennen nukkumaan menoa ei pitäisi syödä hiilareita, vaan proteiinia ja rasvoja, sillä illalla hiilarit nostaa insuliinitasoa ihan turhaan. Paras aika syödä hiilareita olisi treenin jälkeisellä aterialla - keho tarvitsee hiilihydraatteja polttoaineekseen. Mutta ei illalla! Ja olen juurikin vaihtanut ne raejuustot ja rahkat omeniin, banaaneihin, ananakseen... Liikaa hedelmiä vääränä aikana! Kun ammattilaiset tekee ohjelman, sitä ei kannata lähteä soveltamaan väärillä asioilla. Proteiinia pitäisi saada tasaisesti jokaisella aterialla, mutta hiilihydraatteja tai hyviä rasvoja ei sovi unohtaa.

Ehkä tästä piakkoin palannen takaisin raejuustopurkkien pariin...

Syötkö sinä tarpeeksi proteiinia?



Monella tavoitteet saattaa kariutua itsekurin puutteeseen. Ei vaan kerta kaikkiaan pysty vastustamaan sitä sokeria. Sokerin sanotaan koukuttavan huumeen lailla, ja tiedän sen kyllä hyvin itsekin. Koko elämäni olen ollut sokerikoukussa, ollut varsinainen suklaa-addikti. Sitä on ollut vaikea vastustaa, itsekuri ei ole riittänyt tarpeeksi pitkälle. Mutta sitten sitä itsekuria on tullut kasvatettua aikojen saatossa paljon. Jutta vertasi itsehillintä"lihaksen" treenausta hauiksen treenaamiseen. Yhdellä hauiskäännöllä ei saa Bullin habaa, se vaatii toistoja, toistoja, toistoja. Itsehillintää pystyy treenaamaan, sitä saa kasvatettua kuten lihasta säännöllisellä treenillä. Itse alan pikkuhiljaa toipumaan sokeririippuvuudesta - ilman sokeria eläminen ei tunnu enää edes pahalta. Makealle on olemassa parempia vaihtoehtoja - minä päätän valita ne. Minulle on helpompaa luopua kokonaan kuin joutua jokaisella kauppareissulla pohtimaan pitäisikö sitä suklaata ostaa vai ei. Jos joskus jossain on tarjolla ja syön syön, ei maailmani kaadu, vaan nautin siitä syömisestä ja jatkan sen jälkeen elämääni ilman sokeria, seuraavaan kertaan asti. Ei ne asiat ole niin vakavia!

Paljon asioita tuli käsiteltyä omassa mielessä illan aikana ja niitä tulee varmasti lähipäivinä pohdittua lisää. Loppujen lopuksi asiat on tosi yksinkertaisia. Tavoitteet, suunnitelma, toteuttaminen, toisto. Jokapäiväisen elämän eläminen terveellisemmällä tavalla.



Illan kohokohta oli päästä Bullin kanssa yhteiskuvaan. En vaan uskaltanut kysyä yhtään mitään - se oli pikainen kuvaus, kiitos ja takavasemmalle poistuminen. Täynnä uutta intoa ja tarmoa. Lisää halua ja paloa jatkaa sitä mistä nautin.

Kiitos Jutta ja kiitos Bull - olette huippuja.


- Tiina -

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Hyvinvoinnin 10 oivallusta

Suoritin tämän viikonlopun aikana Trainer4Youn Hyvinvointivalmentajan kaksipäiväisen koulutuksen. Haluan jakaa kanssanne joitain oivalluksia, mitä itse koin päivien aikana.

1. Ihminen on kokonaisuus, jonka hyvinvointi muodostuu fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta puolesta. Nämä jaksamisen reservit antavat voimavaroja arkeen. Nämä reservit on hyvä pitää tasapainossa niin ihminen voi hyvin.

2. Fyysinen hyvinvointi koostuu geenien lisäksi levosta, ravinnosta sekä liikunnasta ja aktiivisuudesta. Fyysinen hyvinvointi on siis näiden tekijöiden kokonaisuus ja kaikista pitää huolehtia. Geeneilleen ihminen ei voi mitään, mutta geenit pelkästään ei määrittele sitä kuinka hyvin voimme. Muista huolehtia, että syöt monipuolista ja terveellistä ruokaa, pysyt aktiivisena arjessa ja liikut ja muista levätä tarpeeksi ja antaa kehosi palautua.

3. Ravitsemuksessa on tärkeintä, että kokonaisuus on kunnossa ja se tehdään perusasioilla. Satunnainen herkuttelu on ihan ok, mutta jokapäinen karkkipussi tai pulla ei. Syö runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, vähärasvaisia proteiinin lähteitä, täysjyvähiilihydraatteja, pehmeitä rasvoja. Vältä piilorasvaa, joita löytyy rasvaisista maitotuotteista, leivonnaisista, eineksistä, salaatinkastikkeista, naposteltavista ja rasvaisista eläinkunnan tuotteista. Myös turhat sokerit kannattaa unohtaa. Pitää muistaa kuitenkin syödä tarpeeksi, sillä kehon perusaineenvaihdunta, työ, vapaa-aika, ruoansulatus ja kuntoliikunta kuluttavat energiaa. Naisilla energian tarve on n. 1900 - 2600 kaloria. Tärkeintä on kalorien laatu.

Kumman näistä valitsisit mielummin?

4. Arkiaktiivisuus ja passiivisuuden välttäminen on tärkeämpää kuin muutaman kerran viikossa (tai edes joka päivä!) tehty tunnin kuntoliikunta. Tee pieniä valintoja joka päivä: istumisen sijasta seiso, puuhastele kotona sohvalla istumisen sijasta, hyötyliiku työmatkat ja kauppareissut, kävele portaita hissin sijasta, jos teet istumatyötä niin nouse välillä seisomaan ja vaikka pyörittele hartioita ja tee liikkuvuusharjoitteluja samalla.

5. Levolle ja palautumiselle pitää muistaa antaa aikaa. Lepo voi olla joko rakentavaa tai nakertavaa. Jotta lepo palauttaisi, sitä on oltava sopivassa suhteessa kuormitukseen nähden. Jos taas aina työpäivän jälkeen lösähtää sohvalle, lepo lopulta alkaa nakertaa jaksamista. Lepo käynnistää anabolisen eli rakentavan tilan elimistöön. Solujen rakentuminen, uusiutuminen ja kehittyminen tapahtuvat palautumisen aikana. Katabolinen tila on vastakohta, joka käynnistyy vähäisen yöunen, stressin ja heikon ravitsemustilan myötä. Siinä elimistö alkaa käyttöö omia rakenteitaan energian muodostamiseen. Vaikka kuinka siis huvittaisi treenata kovaa vaikka joka päivä, pitää muistaa antaa kehon palautua! Lepopäivinä voi ja pitää kuitenkin huolehtia arkiaktiivisuudesta. Palautumispäivän aikana ei silti tarvitse maata sohvalla koko päivää :)

Kuva: Pinterest

6. Liikuntaa kannattaa harrastaa monipuolisesti. Hyvä kunto muodostuu kestävyydestä, lihaskunnosta, liikkuvuudesta, liikehallintakyvystä (eli tasapaino/koordinaatio), kehon koostumuksesta sekä psyykkisistä tekijöistä. Lyhyesti sanottuna kestävyysharjoittelu parantaa hapenottokykyä. Lihaskuntoharjoittelu edistää mm. lihaskestävyyttä, painonhallintaa, kehon muokkausta. Liikkuvuusharjoittelu vähentää jäykkyyttä joka johtaa kehon toiminnallisuuden heikkenemiseen. Liikehallintakyvyllä tarkoitetaan tasapainoa, koordinaatiota ja havaintomotorista toimintakykyä jotka auttavat kehon liikkeiden kontrolloimista. Kehonkoostumuksella tarkoitetaan lihas- ja rasvamassan tasapainoa sekä sitä miten rasvakudos on jakautunut eri puolille kehoa. Hyvän kunnon kaikista osa-alueista kannattaa huolehtia!

7. Liikuntaharjoittelussa saavuttaa tuloksia, kun treenaamiselle on määritelty konkreettinen tavoite, harjoittelu on säännöllistä, pitkäjänteistä ja nousujohteista. Harjoitusohjelmaa pitää muuttaa, kun keho on tottunut uudelle vaatimustasolle. Lisäksi ei aina kannata treenata täysillä, vaan harjoittelu kannattaa rytmittää kevyeen, keskiraskaaseen ja raskaaseen. Liikkumiseen pitää löytyä intoa ja tahtoa. Testaaminen ja seuranta antavat lisämotivaatiota. Hyvistä tuloksista kannattaa palkita itseään!

Säännöllisyys tekee meistä sen mitä olemme!
Kuva: Pinterest.

8. Lihaskuntoharjoittelulla on vaikutuksia terveyteen, toiminnallisuuteen ja rakenteellisuuteen liittyen.  Lihaskuntoharjoittelu edistää terveyttä mm. ylläpitämällä toimintakykyä, parantamalla tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa, parantamalla ryhtiä, edistämällä painonhallintaa. Toiminnallisuuteen liittyviä vaikutuksia on mm. suorituskyvyn kehittyminen, tasapainon ja kehonhallinnan kehittyminen, auttaa toipumaan vammoista ja tapaturmista, ylläpitää liikkuvuutta. Rakenteellisiin vaikutuksiin kuuluu mm. lihasmassan kasvu, painonhallinta, ryhti. Aika monta syytä harjoitella lihaskuntoa!

9. Sykealueita on neljä, jotka voidaan jakaa terveysliikuntaan, peruskestävyyteen, vauhtikestävyyteen ja maksimikestävyyteen. Kaikilla neljällä harjoitusalueella on omat tehtävänsä. Peruskuntoilijan ei tarvitse trenata maksimikestävyysalueella, mutta kaikki muut alueet on tärkeitä. Monet kuntoilee monesti pääasiassa vauhtikestävyysalueella, mutta peruskestävyysharjoittelua ja terveysliikuntaa ei saa unohtaa!
Maksimisyke ei laske (paitsi iän myötä), mutta kunnon kohotessa leposyke laskee. Jos treenaa yhtä kuormittavaa treeniä kuin ennen kunnon kohoamista, niin treenin aikainen syke pysyy entistä alempana. Kunnon kohotessa siis jaksaa paremmin yhtä raskasta treeniä.

10. Liikkuvuutta kannattaa harjoitella säännöllisesti. Se huoltaa tuki- ja liikuntaelimistöä, säilyttää toimintakykyä, ennaltaehkäisee rasitusvammoja, tuo hyvää oloa, parantaa suoritustekniikkaa, voimantuottoa ja edistää palautumista. Ennen treeniä ei kannata venytellä, se voi jopa huonontaa suoritusta. Lyhyet pumppaavat venytykset tai dynaamiset liikkuvuusharjoittelut on parempia ennen treeniä. Treenin jälkeen kannattaa tehdä 20-30 sekunnin venytyksiä palautumisen edistämiseksi. Omana harjoittelunaan kannattaa venytellä kunnolla pitkäkestoisia 1-2 minuutin venytyksiä. Älä koskaan ala venyttelemään kylmiä lihaksia ja muista hengittää venytysten aikana, niin happi kulkee lihaksiin ja venyttelystä tulee helpompaa!

Meidän ei tarvitse olla notkeita kuin
ballerina, mutta omaa liikkuvuuttaan
kannattaa harjoittaa omista lähtökohdistaan.

Mitä mieltä olet? Oliko hyviä asioita? Löysitkö näistä jotain vinkkejä mitä voisit tehdä hyvinvointisi parantamiseksi?

- Tiina -


Lähteet:
Trainer4You Hyvinvointivalmentaja-koulutusopas.
Riku Aalto, Lasse Seppänen. Uusi kuntoilijan käsikirja. Docendo Oy. 2013.

lauantai 30. marraskuuta 2013

Tuore hyvinvointivalmentaja tässä hei!

Tänä viikonloppuna sain viettää antoisat kaksi päivää rakastamani harrastuksen parissa. Osallistuin Trainer4Youn Hyvinvointivalmentajan koulutukseen, mitä pähkäilin aiemmin syksyllä blogissa, ilmoittautuako vai ei. Ilmoittauduin koulutukseen pian tuon kirjoituksen jälkeen, mutta en kirjoittanutkaan siitä sitten blogissa sen enempää. Ehkä jätin kirjoittamatta, koska en oikein itsekään tiennyt mitä siltä odottaa. Eikä minulla ole pahemmin ollut aikaakaan miettiä koko koulutusta ennen tätä viikonloppua.

Nyt se on kuitenkin takana ja fiilis on väsynyt mutta mahtava tiukkojen päivien jäljeltä. Pää on täynnä asiaa, ei välttämättä täysin uutta asiaa, mutta sain omille tiedoilleni/oletuksille vahvistusta, asioita jäsenneltyä mielessäni, kokonaiskuvan hahmotusta, parempaa ymmärrystä kehon kokonaisvaltaisesta toiminnasta, eväitä oman ja toivottavasti myös muiden hyvinvoinnin parantamiseen. Ja toki siellä tuli jotain uuttakin asiaa. Suurin anti oli kuitenkin omat oivallukset, että hei, näin nämä asiat toimii, tällä voin perustella asiaa muille tms.

Viikonloppuna puhuttiin muun muassa arjen hyvinvoinnista, jaksamisen reserveistä, terveysliikunnasta, kestävyysliikunnasta, lihaskuntoharjoittelusta, tasapainosta, hyvästä kunnosta, liikkuvuudesta, liikuntaresepteistä, tulosten saavuttamisesta, kehon rakenteesta, sykeohjatusta harjoittelusta, ravitsemuksesta. Harjoiteltiin Gymstickillä, tehtiin liikkuvuusharjoitteluja sekä mitattiin oma maksimisyke spinnipyörillä.

Kirjoitan blogissa varmasti paljonkin viikonloppuna oivaltamistani asioista. Nyt niiden ehkä pitää hetki antaa muhia päässäni. Nyt pitää antaa keholle ja aivoille lepoa, jos ne vaikka palautuisivat viikonlopun treeneistä ja oppimisesta ja kehittyisivät entistä vahvemmiksi. Viikonlopun annista päätin nimittäin omaksua paremmin palautumisen merkityksen. Keho tosiaan kehittyy levossa, joten miten sen käy, jos ei muista/halua antaa sen rauhassa vahvistua? Aivotkaan ei pysty ottamaan määräänsä enempää.

Muistetaan siis huolehtia sopivassa suhteessa ärsykkeestä ja levosta!

- Hyvinvointivalmentaja Tiina -

:)