Näytetään tekstit, joissa on tunniste Palautuminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Palautuminen. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Viime viikkojen lyhyt treeniyhteenveto

Viime viikkojen treeniyhteenveto on syystäkin hyvin lyhyt: en ole treenannut paljon yhtään. Aika surkea treeniblogi! Ehkä saan anteeksi (itseltäni) sillä syitä treenitaukoon on ollut kolme: flunssa, pitkät työpäivät ja tentteihin lukeminen. Nyt elämä alkaa olla taas voiton puolella. Flunssa on selätetty, seuraava tentti vasta huhtikuussa ja töissäkin alkaa vuoden vaihteen kiireet helpottaa.

Viime viikolla kävelin kerran 30 min ja tein salitreenit lauantaina ja sunnuntaina. Näiden päivien treenit tuntuu kropassa vielä tänäänkin, pikkuhiljaa alkaa kroppa palautumaan. Vaikka kaikki lihakset on kipeänä, niin se on vaan hyvää kipua: olen käyttänyt ja vahvistanut kroppaani ja sellaisella teholla, joka menee perille sinne minne pitää. Treenissä on kyllä ehdottomasti parasta se tunne, miltä se tuntuu kropassa treenin aikana ja sen jälkeenkin. Tulee vahva olo, lihakset tykkää rasituksesta. Lihakset kiittää siitä, että haluan pitää niistä huolta.



Tammikuussa suunnittelin treeniohjelmani näyttävän tältä:

Maanantai: Jalkapäivä
Tiistai: Lepopäivä
Keskiviikko: Yläkroppatreeni
Torstai: Sähly
Perjantai: Lepopäivä
Lauantai: Crossfit WOD 30 min + BodyBalance
Sunnuntai: Kävely + venyttely

Kuvittelin ihan tosissani, että olisin selvinnyt näistä kiireistä kahdella treenivapaapäivällä. Se oli ihan täyttä yltiöoptimismia! Olisikohan pitänyt ajatella, että pessimisti ei pety ja olla suunnittelematta yhtään mitään?

Ehdottomasti ei. Jos en olisi suunnitellut minkäänlaista viikko-ohjelmaa treeneilleni, minulla ei olisi ollut mitään tavoitetta. En olisi treenannut sitäkään vähää. Treenimotivaationi ei olisi tänä aikana kasvanut, sillä mitä olisin harmitellut, jos en sitä, että en pääse treenaamaan niin kuin  haluaisin? Ei sillä, että aina pitäisikään harmitella mitään, mutta joka tapauksessa treenaamattomuuden harmittelu saa minut haluamaan sitä vain enemmän. Motivaatio on tällä hetkellä huipussaan!

Tänään pidän lepopäivän, sillä pari edellistä päivää tein töitä aamusta iltakahdeksaan. Vihdoinkin olen päässyt siihen pisteeseen, että palkitsen itseni mielummin lepopäivällä kotona kuin suklaalevyllä. Ja se on jo paljon se! :)

Huomenna sählyyn! :)

- Tiina -

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Hyvinvoinnin 10 oivallusta

Suoritin tämän viikonlopun aikana Trainer4Youn Hyvinvointivalmentajan kaksipäiväisen koulutuksen. Haluan jakaa kanssanne joitain oivalluksia, mitä itse koin päivien aikana.

1. Ihminen on kokonaisuus, jonka hyvinvointi muodostuu fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta puolesta. Nämä jaksamisen reservit antavat voimavaroja arkeen. Nämä reservit on hyvä pitää tasapainossa niin ihminen voi hyvin.

2. Fyysinen hyvinvointi koostuu geenien lisäksi levosta, ravinnosta sekä liikunnasta ja aktiivisuudesta. Fyysinen hyvinvointi on siis näiden tekijöiden kokonaisuus ja kaikista pitää huolehtia. Geeneilleen ihminen ei voi mitään, mutta geenit pelkästään ei määrittele sitä kuinka hyvin voimme. Muista huolehtia, että syöt monipuolista ja terveellistä ruokaa, pysyt aktiivisena arjessa ja liikut ja muista levätä tarpeeksi ja antaa kehosi palautua.

3. Ravitsemuksessa on tärkeintä, että kokonaisuus on kunnossa ja se tehdään perusasioilla. Satunnainen herkuttelu on ihan ok, mutta jokapäinen karkkipussi tai pulla ei. Syö runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, vähärasvaisia proteiinin lähteitä, täysjyvähiilihydraatteja, pehmeitä rasvoja. Vältä piilorasvaa, joita löytyy rasvaisista maitotuotteista, leivonnaisista, eineksistä, salaatinkastikkeista, naposteltavista ja rasvaisista eläinkunnan tuotteista. Myös turhat sokerit kannattaa unohtaa. Pitää muistaa kuitenkin syödä tarpeeksi, sillä kehon perusaineenvaihdunta, työ, vapaa-aika, ruoansulatus ja kuntoliikunta kuluttavat energiaa. Naisilla energian tarve on n. 1900 - 2600 kaloria. Tärkeintä on kalorien laatu.

Kumman näistä valitsisit mielummin?

4. Arkiaktiivisuus ja passiivisuuden välttäminen on tärkeämpää kuin muutaman kerran viikossa (tai edes joka päivä!) tehty tunnin kuntoliikunta. Tee pieniä valintoja joka päivä: istumisen sijasta seiso, puuhastele kotona sohvalla istumisen sijasta, hyötyliiku työmatkat ja kauppareissut, kävele portaita hissin sijasta, jos teet istumatyötä niin nouse välillä seisomaan ja vaikka pyörittele hartioita ja tee liikkuvuusharjoitteluja samalla.

5. Levolle ja palautumiselle pitää muistaa antaa aikaa. Lepo voi olla joko rakentavaa tai nakertavaa. Jotta lepo palauttaisi, sitä on oltava sopivassa suhteessa kuormitukseen nähden. Jos taas aina työpäivän jälkeen lösähtää sohvalle, lepo lopulta alkaa nakertaa jaksamista. Lepo käynnistää anabolisen eli rakentavan tilan elimistöön. Solujen rakentuminen, uusiutuminen ja kehittyminen tapahtuvat palautumisen aikana. Katabolinen tila on vastakohta, joka käynnistyy vähäisen yöunen, stressin ja heikon ravitsemustilan myötä. Siinä elimistö alkaa käyttöö omia rakenteitaan energian muodostamiseen. Vaikka kuinka siis huvittaisi treenata kovaa vaikka joka päivä, pitää muistaa antaa kehon palautua! Lepopäivinä voi ja pitää kuitenkin huolehtia arkiaktiivisuudesta. Palautumispäivän aikana ei silti tarvitse maata sohvalla koko päivää :)

Kuva: Pinterest

6. Liikuntaa kannattaa harrastaa monipuolisesti. Hyvä kunto muodostuu kestävyydestä, lihaskunnosta, liikkuvuudesta, liikehallintakyvystä (eli tasapaino/koordinaatio), kehon koostumuksesta sekä psyykkisistä tekijöistä. Lyhyesti sanottuna kestävyysharjoittelu parantaa hapenottokykyä. Lihaskuntoharjoittelu edistää mm. lihaskestävyyttä, painonhallintaa, kehon muokkausta. Liikkuvuusharjoittelu vähentää jäykkyyttä joka johtaa kehon toiminnallisuuden heikkenemiseen. Liikehallintakyvyllä tarkoitetaan tasapainoa, koordinaatiota ja havaintomotorista toimintakykyä jotka auttavat kehon liikkeiden kontrolloimista. Kehonkoostumuksella tarkoitetaan lihas- ja rasvamassan tasapainoa sekä sitä miten rasvakudos on jakautunut eri puolille kehoa. Hyvän kunnon kaikista osa-alueista kannattaa huolehtia!

7. Liikuntaharjoittelussa saavuttaa tuloksia, kun treenaamiselle on määritelty konkreettinen tavoite, harjoittelu on säännöllistä, pitkäjänteistä ja nousujohteista. Harjoitusohjelmaa pitää muuttaa, kun keho on tottunut uudelle vaatimustasolle. Lisäksi ei aina kannata treenata täysillä, vaan harjoittelu kannattaa rytmittää kevyeen, keskiraskaaseen ja raskaaseen. Liikkumiseen pitää löytyä intoa ja tahtoa. Testaaminen ja seuranta antavat lisämotivaatiota. Hyvistä tuloksista kannattaa palkita itseään!

Säännöllisyys tekee meistä sen mitä olemme!
Kuva: Pinterest.

8. Lihaskuntoharjoittelulla on vaikutuksia terveyteen, toiminnallisuuteen ja rakenteellisuuteen liittyen.  Lihaskuntoharjoittelu edistää terveyttä mm. ylläpitämällä toimintakykyä, parantamalla tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa, parantamalla ryhtiä, edistämällä painonhallintaa. Toiminnallisuuteen liittyviä vaikutuksia on mm. suorituskyvyn kehittyminen, tasapainon ja kehonhallinnan kehittyminen, auttaa toipumaan vammoista ja tapaturmista, ylläpitää liikkuvuutta. Rakenteellisiin vaikutuksiin kuuluu mm. lihasmassan kasvu, painonhallinta, ryhti. Aika monta syytä harjoitella lihaskuntoa!

9. Sykealueita on neljä, jotka voidaan jakaa terveysliikuntaan, peruskestävyyteen, vauhtikestävyyteen ja maksimikestävyyteen. Kaikilla neljällä harjoitusalueella on omat tehtävänsä. Peruskuntoilijan ei tarvitse trenata maksimikestävyysalueella, mutta kaikki muut alueet on tärkeitä. Monet kuntoilee monesti pääasiassa vauhtikestävyysalueella, mutta peruskestävyysharjoittelua ja terveysliikuntaa ei saa unohtaa!
Maksimisyke ei laske (paitsi iän myötä), mutta kunnon kohotessa leposyke laskee. Jos treenaa yhtä kuormittavaa treeniä kuin ennen kunnon kohoamista, niin treenin aikainen syke pysyy entistä alempana. Kunnon kohotessa siis jaksaa paremmin yhtä raskasta treeniä.

10. Liikkuvuutta kannattaa harjoitella säännöllisesti. Se huoltaa tuki- ja liikuntaelimistöä, säilyttää toimintakykyä, ennaltaehkäisee rasitusvammoja, tuo hyvää oloa, parantaa suoritustekniikkaa, voimantuottoa ja edistää palautumista. Ennen treeniä ei kannata venytellä, se voi jopa huonontaa suoritusta. Lyhyet pumppaavat venytykset tai dynaamiset liikkuvuusharjoittelut on parempia ennen treeniä. Treenin jälkeen kannattaa tehdä 20-30 sekunnin venytyksiä palautumisen edistämiseksi. Omana harjoittelunaan kannattaa venytellä kunnolla pitkäkestoisia 1-2 minuutin venytyksiä. Älä koskaan ala venyttelemään kylmiä lihaksia ja muista hengittää venytysten aikana, niin happi kulkee lihaksiin ja venyttelystä tulee helpompaa!

Meidän ei tarvitse olla notkeita kuin
ballerina, mutta omaa liikkuvuuttaan
kannattaa harjoittaa omista lähtökohdistaan.

Mitä mieltä olet? Oliko hyviä asioita? Löysitkö näistä jotain vinkkejä mitä voisit tehdä hyvinvointisi parantamiseksi?

- Tiina -


Lähteet:
Trainer4You Hyvinvointivalmentaja-koulutusopas.
Riku Aalto, Lasse Seppänen. Uusi kuntoilijan käsikirja. Docendo Oy. 2013.

tiistai 27. elokuuta 2013

Palautumisesta

27.8.2013 HS


Wagner ihmettelee yllä olevassa sarjakuvassa Viiviltä hyvin olennaista asiaa, nimittäin palautumista. Treenaamisesta tulee helposti huumetta, jotain mitä on saatava joka päivä. Viivikin taitaa olla koukussa! :) Levolle ja kehon palautumiselle on niin vaikea antaa aikaa. Mutta se kannattaa, sillä kehittyminen tapahtuu levossa. Elimistö uudistuu harjoitteiden välisen palautusjakson aikana. Mitä paremmin palautuu, sitä paremmin harjoittelu tehoaa ja seuraavan treenikerran teho on entistä parempi. Palautuminen suojaa ylirasitustilalta (toisin sanoen ylikunnolta), mutta siihen en mene enempää tässä kirjoituksessa.

Palautumiseen on monia keinoja. Ennen harjoittelua tulee lämmitellä hyvin, ettei keho kuormitu liikaa liian nopeasti aloitetusta rankasta treenistä. Harjoittelun jälkeen kannattaa jäähdytellä. Lisäksi oikeanlainen palautusta edistävä ruokavalio, nestetasapainon palauttaminen, huoltavat ja palauttavat harjoittelut, hieronta sekä lepo palauttavat treenistä. Rankan treenin jälkeen en itse suosittelisi ihan täydellistä lepoa, vaan kehottaisin kevyeen, lihaksia ja kehoa huoltavaan treeniin, kuten rauhallisiin kävelylenkkeihin, bodybalanceen, joogaan tms. Oman kokemukseni mukaan keho palautuu rasituksesta hitaammin, jos ei aktiivisesti yritä palautella kehoa rasituksesta. 

Joskus kuitenkin kokonaiset lepopäivätkin ovat tarpeen. Kuuntele kehoasi, se kyllä kertoo sinulle mitä se tarvitsee! Jos väsyttää ja treenaaminen ei todellakaan huvita yhtään, silloin on parempi viettää lepopäivää. Seuraavana päivänä treeni kulkee todennäköisesti huomattavasti paremmin!



Yritän lyhyesti kirjoittaa tähän pääasiassa ravinnon, aktiivisen palauttelun ja superkompensaation roolista kehon palautuessa rankasta harjoittelusta.

Ravinnon vaikutus palautumiseen

Tiesittekö, että kestävyystreenin ja lihaskuntotreenin jälkeen pitäisi nauttia erilaista ravintoa palautumisen edistämiseksi? En minäkään tiennyt, ennen kuin aloin tätä tekstiä varten tutkimaan asiaa. Pääsääntöisesti kestävyystreenin jälkeen pitää syödä enemmän hiilareita suhteessa proteiiniin ja lihaskuntotreenin jälkeen tuo suhde on pienempi, tosin silloinkin hiilareita tulee nauttia proteiinia enemmän. Olen aina luullut, että treenin jälkeen pitäisi tankata lähinnä protskuja, mutta nopeat hiilarit kunniaan!

Palautumisateria käynnistää palautumisprosessin ja tämän jälkeen ruokaa tarvitaan prosessin ylläpitämiseen. Palautumisvälipala pitäisi nauttia välittömästi treenin jälkeen, siis todellakin heti varsinaisen treenin jälkeen, ei vasta kotona tai salilla suihkun jälkeen. Vaan siis heti kun treeni päättyy! Jopa siis ennen loppujäähdyttelyä. Tämä käynnistää palautumisprosessin saman tien. Erityisesti kestävystreenin jälkeen tulisi saada hiilareita nopeasti, koska energiavarastot tyhjenevät voimakkaasti. Hiilareilla on antikatabolinen vaikutus, eli ne vähentävät kudosvaurioiden muodostumista.

Palautumisaterialla tulisi saada hiilihydraatteja 30 - 100 g:

- Kestävyysharjoittelun jälkeen 1 - 1,5 g/ painokilo
- Kovan nopeusharjoittelun jälkeen 1 g / kg
- Lihaskuntoharjoittelun jälkeen 0,5 - 1 g / kg

Palautusmisaterialla hyödytään korkean GI:n omaavista elintarvikkeista, eli sokeria sisältävät välipalat sopivat palautumisaterialle. Jos siis et voi vastustaa karkkia tai suklaata (sain kotipuolesta kommenttia, että suklaassa ei ole nopeita hiilareita, lähinnä rasvaa. Höh! Mä kun niin toivoin, että voisin alkaa syömään suklaata aina juoksun jälkeen ;) ), syö herkut heti treenin jälkeen, niin sokeri hyödynnetään heti palautumiseen!

Proteiineja tarvitaan lihasvaurioiden korjaamiseen ja lihaskehityksen käynnistämiseen. Proteiinipitoisten palautumisjuomien on tutkittu vähentävän loukkaantumisia, ylläpitävän vastutuskykyä ja vähentävän sairastelua ja lihaskipeyttä.

Palautumisaterialla pitäisi saada 10 - 40 g proteiinia.

- Kestävyysharjoittelun jälkeen 0,2 g / kg (60 kg naisella 12 g, vastaa 100g rahkaa)
- Nopeusharjoittelulla 0,3 g / kg (60 kg naisella 18 g)
- Lihaskuntoharjoittelun jälkeen 0,4 g / kg  (60 kg naisella 24 g)

Kestävyysharjoittelussa hiilari/protskusuhde pitäisi olla 5:1 tai 4:1 ja muussa treenissä 3:1 tai 2:1.

Tässä lähdelinkin takana on esimerkkejä palautumisvälipaloista, joissa nuo suhteet toteutuvat.



Aktiivinen palauttelu

Aktiiviseen palautteluun kuuluu lihashuolto, eli mm. venyttely ja hieronta, kevyt aerobinen liikunta, esimerkiksi kävely tai vaikka uiminen tai vesijuoksu. Itse tykkään myös BodyBalancesta kevyenä treeninä, vaikka ei se nyt niin kevyttä ole!! Pakko aina puolustaa BodyBalancea ;) Mutta se on siis erilaista treeniä ja haastaa kroppaa toisella tavalla kuin rankka lihaskuntotreeni tai juoksu.

Alhaisella teholla suoritettu harjoittelu palauttaa lihaksia ja vähentää maitohappoa (laktaattipitoisuutta) paremmin kuin totaalinen lepo. Aktiiviseen palautteluun sopiva teho on 60 % maksimisykkeestä.

Superkompensaatio

Superkompensaatiolla tarkoitetaan harjoittelun ja palauttelun rytmittämistä niin, että tavoitteena on kehittyä harjoittelussa. Kehittyminen tapautuu S-käyrän mukaisesti. Rasitusvaiheen aikana suorituskyky heikkenee hetkellisesti. Rasitusvaiheessa liikumme epämukavuusalueellamme ja tavoitteena on laajentaa mukavuusaluetta. Mikäli emme rasitusvaiheen jälkeen muista tärkeää palautumisvaihetta, ei seuraava harjoittelu enää kehitäkään meitä kohti tavoitteitamme. Tärkeää on tässä vaiheessa aktiivinen palauttelu. Palautumisvaiheessa kunto lähtee kasvamaan. Kehittymisvaiheen saavuttamisessa olennaista on rankan harjoittelun ja aktiivisen palauttelun tasapaino. Aina kun lähtee uudelleen treenaamaan, kunnon pitäisi olla parempi kuin edellistä treeniä lopetellessasi.

Alla oleva kuva havainnollistaa prosessin kulkua. Uusi treeni pitäisi tehdä kun kunto on mahdollisimman korkealla Fitness Levelillä, eli Superkompensaatiovaiheen huipussa. En löytänyt nyt googlettamalla tietoa, että mistä sen sitten tietää kuinka usein harjoitella. Se on kuitenkin hyvin yksilöllistä ja riippuu liikkujan kunnosta sekä harjoittelun tehosta. Sopiva harjoitteluväli voi olla 12 h - 96 h. Omalta kohdaltani pidän sopivana harjoitteluvälinä samankaltaisissa treeneissä 2-4 päivää riippuen treenin tehosta.


 
Tämä sama superkompensaatio muuten pätee henkisen kehittymisen osalta. Oletko monesti herännyt aamulla ja keksinyt ratkaisun pari päivää vaivanneeseen töihin liittyvään ongelmaan? Minulle on monesti käynyt näin!

Lihaskuntotreenin osalta voi tehdä myös kuten Viivi yllä olevassa sarjakuvassa. Kannattaa noudattaa esim. kolmijakoista treeniohjelmaa niin, ettei perättäisinä harjoituskertoina harjoitella samoja lihasryhmiä.


Lähteet:

http://www.huippu-urheilija.fi/urheileminen/lepo_ja_palautuminen/
http://www.noc.fi/huippu-urheilu/tukipalvelut/urheilijan_ravitsemus/palautuminen/
http://skisport-fi-bin.directo.fi/@Bin/e6020ec9e206a2d2bfdd7d872254c91c/1377617128/application/pdf/4887/Ravitsemus%20ja%20palautuminen_Audi-tiimi120607.pdf


Muistakaa siis aktiivinen palauttelu! Liikaa treenaaminen ei tuota tulosta, vaan palauttelua tarvitaan kehittymistä varten!

- Tiina -