sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Suunta hukassa

Mulla on joku yleiskriisi monen asian kanssa. En edes halua ajatella kaikkea vaan tekis vaan mieli heittää aivot narikkaan ja puuhailla kaikkea mukavaa, esimerkiksi nauttia lahjaksi saamani PlayStationin iloista: NetFlixistä ja siitä että pääsen taas pitkästä aikaa pelaamaan mun suosikkipeliäni DanceStarPartya! :D Sen kanssa saa pitää yksin hauskaa niin että hengästyy ja hiki lentää. Sillä viihdytinkin itseäni aamulla.

Yksi kriiseistäni liittyy blogiin. Perustin viime heinäkuussa tämän blogin treeniblogiksi. Silloin kaipasin itselleni motivaation lähdettä ja sitä, että saisi jakaa intoni liikkumiseen mahdollisten lukijoiden kanssa. Blogi on ollut minulle siitä lähtien mahtava harrastus ja pidän siitä toki edelleen. Mulla on vaan blogin puolesta kriisi siitä, että mä en tällä hetkellä koe samanlaista intoa liikkumiseen kuin viime vuoden aikana. Olen toki treenaillut koko tämänkin vuoden, mutta joku into siitä puuttuu? En tiedä. Mielelläni käyn salilla ja tosi kivaa oli aloitella juoksuakin taas. Eilenkin juoksin yli 7 km lenkin, mutta joku ihme kipinä silti puuttuu. Tai ehkä mä en vaan jaksa kaikkea siitä näkökulmasta, että mitä tästä kirjoitan blogiin. Ehkä siksikään en ole treeneistä paljon viime aikoina kirjoitellut. Teenkö asioita blogin takia vai itseni takia, siinä hyvä kysymys itselleni selvitettäväksi.

Blogini onkin ollut lähinnä ruokablogi koko vuoden. Haittaako se teitä lukiojita? Millaisia juttuja haluaisitte lukea liikkumiseen liittyen? Mun omista treeneistäni vai kaipaatteko enemmän vinkkejä omaan liikkumiseen? Aloittelijan 5 km juoksuohjelmaa multa on pyydetty ja se tulee heti kun mulla on aikaa hankkia siihen vähän lähdemateriaalia, eli ensi viikonlopun jälkeen.

Kävin keinumassakin eilen odotellessani seuralaistani.
Se kuulosti kivalta ajatukselta mutta heti alkoi huippaamaan
, :D
Ei ollut sekään kivaa.

Jotenkin itsellä tuntuu olevan suunta hukassa myös oman liikkumiseni suhteen. Nyt olen tehnyt kolmatta viikkoa 2 -jakoista ohjelmaa 15 toiston sarjoilla, tavoitteena parantaa lihaskestävyyttä. Treenit sujuu ihan hyvin, juuri tulin tekemästä jalka-selkätreenin. Jotenkin kuitenkin kaipaan taas jotain oikeaa ohjelmaa mihin ryhtyä. FitFarmin Liten aikana olin niin into piukeana salitreenaamisen suhteen ja tuloksia tuli 10 viikon ohjelman aikana. Se aika opetti mulle kärsivällisyyttää treenaamisen suhteen, mutta nyt se vanha tuttu kärsimättömyys taas puskee pintaan.

Taustan tekstistä huolimatta en ollut
CrossFitissä vaan normi salilla.
Palkkari ja banaani on niin <3

Nyt mä olen into piukeana lähinnä syömisestä ja raakakakuista :D Ne on kyllä tosi terveellisiä, mutta kalori on silti kalori ja kertyy ne terveellisetkin ylimääräiset kalorit tuohon vyötärölle. Joten päätin pitää hetken taukoa niistäkin herkuista. Joku punainen lanka mulla puuttuu tästä hommasta. Ihan kuin leijuisin jossain välitilassa. Tästä syystä olen ajatellut, että vetäisin nyt keväällä vielä FitFarmin BikiniChallenge -ohjelman. Jos saisin jotain riemua elämääni siitä, että tekisin itselleni jotain suunnitelmallista ja tavoitteellista ja samalla saisin kroppaani timmimpään kuntoon. Joku muu sanelis miten mä treenaan ja miten mun pitää syödä. Saisin vastuun itsestäni jollekin muulle taholle, ei tarttis itse päättää tai ajatella, tehdä vaan, ajattelematta yhtään mitään. Sen jälkeen oliskin jo kesä ja riemua riittäis senkin johdosta.

Voisko sitä joskus vain treenailla treenien ilosta ja syödä vain syömisen ilosta?

Syömisen ilosta söin perjantaina pizzan, joka heti jämähti vyötärölle.
Tai sitten sinne oli jäänyt jo ne raakakakut ja muut raakaherkut.

Mun näköjään pitää aina tehdä joku numero näistä jutuista ja heti jos tarkka tavoite puuttuu niin ei osaa olla vaan. Tämän hetkinen tunne saattaa liittyä koko kevään ajan vallitsevaan kiireeseen. Vaikka se jatkuu töissä edelleen, osittain on jo alkanut näkyä valoa tunnelin päässä. Nyt vaan huvittais jo antaa kaiken olla ja olla vaan, tekemättä yhtään mitään järkevää.

Ensi viikonloppuna on kuntosalivalmentajan koulutuksen näyttökoe ja sekin stressaa ja jännittää. Mä stressaan ja jännitän aina vähän kaikkea. Liikkeitä pitää osata 26 tekniikat oikein ja niistä arvotaan yksi jokaiselle ohjattavaksi. Liikkeet sinänsä on ihan "helppoja", itse ne osaan tehdä (osaanko oikealla tekniikalla, siitä en ole niin varma?). Mutta niistä jokaisesta liikkeestä pitää lisäksi osata sanoa mihin lihakseen ne vaikuttaa ja mistä kukin lihas lähtee ja mihin se kiinnittyy. Mulla ei ole niin syvää osaamista tuosta ihmisen fysiikasta, että siitä osuudesta selviäisin kunnialla... Pitäis päntätä niitäkin, mutta... Mua ei huvita nyt mikään mitä on pakko.

WSC:n CrossFit-salin seinältä bongattua...
Pitäis ehkä käydä taas CrossFitissä niin
treeni herättäis suurempia tunteita.


Kai mä jännitän myös sitä, että meillä saattaa suunta muuttua kotimatkassakin. Oon aina muuttanut innoissani uusiin koteihin, joita mulla on ehtinyt pikaisella laskulla olla 16 tämän elämäni aikana. Vaikka nytkin muuttaisin innoissani uuteen, niin nykyisestä luopuminen aiheuttaa haikeutta. Ja se ajatus muuttamisesta ja pakkaamisen pakosta aiheuttaa tuskaa nyt, kun on fiilis, että haluaisin vain olla tekemättä yhtään mitään. No, voi olla, ettei se muutto toteudu, selvinnee ensi viikon aikana sekin mitä tapahtuu.

Nyt mä ryhdyn taas hommiin, mitä on pakko tehdä. Koitan selvitellä pääni sisällä blogiini liittyvän suunnan hukkumisen ja saada jostain langasta taas kiinni. Lukijoilta mielellään otetaan kommentteja vastaan mitä haluatte ja toivotte blogilta? Jatkanko vanhalla linjalla vai kaipaatteko jotain uutta? Enemmän treeni- vai ruokajuttuja vai sopivassa suhteessa molempia? Vai pitäiskö mun lopettaa koko treeniblogi ja aloittaa uus ruokablogi? :D Enemmän omakohtaisia löpinöitä vai oikeeta asiaa?

Ehkä tää fiilis on vain harmaan sään aiheuttamaa kevätdepistelyä. Ei aina voi olla kivaa. Ehkä se aurinko taas pian paistaa.

- Tiina -

3 kommenttia:

  1. Pitääkö kiinnittymiskohdat osata? Kääk

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin mä olin mieleeni painanut :( Ehkä ja toivottavasti mä muistan väärin! Missään materiaaleissahan ei näin kyllä lue. Mun mielestä näin sanoivat paikan päällä mutta ehkä se kuitenkin liittyi PT-putkeen?? Okei, mä luen ne kerran läpi, mutta en ota stressiä!

      Poista
  2. Pt osioon mäki ton muistaisin kuuluvan. Jos ei niin otan sit miinuksen :-)

    VastaaPoista