lauantai 19. lokakuuta 2013

Miksi haluan olla Litellä?

Edellisen blogikirjoituksen seurauksena sain Facebookiini kommentin, jossa kaverini ihmetteli, että onko tämä Litellä oleminen sen arvoista, että koko ajan on ähky tai  nälkä tai ahdistaa, stressaa tai masentaa ja koko ajan pitää paniikinomaisesti ajatella joko syömistä tai treenaamista.
 
Haluan kirjoittaa vastauksen tänne blogiin siksi, että jos joku muukin miettii samaa, niin haluan antaa vastauksen.
 
Ensinnäkin olen Liten InShape-ohjelmassa mukana omasta vapaasta tahdosta. Valitsin InShape -ryhmän siksi, että siinä on tarkoitus kasvattaa lisää lihasta ja nipistää rasvaa pois. Olen ollut parikymppisestä alkaen jojoilija, ja olen kokenut, etten ole saavuttanut pitkäkestoisesti sopivaa tasapainoa syömisten ja kuntoilujen suhteen omin neuvoin. Tiedän paljon treenaamisesta, luen paljon aiheeseen liittyviä lehtiä. Olen myös perehtynyt paljon erilaisiin ruokavalioihin. Pohdin ennen FitFarmin Superdieetille liittymistä viime toukokuussa, että tekisin itse itselleni treeniohjelman ja ruokavalion ja noudattaisin niitä. Helppoa vai mitä? No, ei todellakaan. Omien ohjeiden tekeminen olisi helppoa, mutta niihin  sitoutuminen ja säännöllinen noudattaminen ei onnistuisi yhtä helposti kuin nettivalmennuksessa oleminen.
 
Mitä ylipäänsä edes haluan tältä ohjelmalta?
 
Saatan ehkä olla kolmenkympin kriisissä. Tai sitten minulla on ensimmäistä kertaa elämässäni sellainen tasapainoinen tilanne, jossa voin keskittyä täysin omaan itseeni ja hyvinvointiini. Olen alkanut käymään kuntosalilla 20-vuotiaana. Olen käynyt jumpissa, kävely- ja juoksulenkeillä, joogassa, sählyssä, salilla koko aikuisikäni. Välillä on tullut syystä tai toisesta pitkiä treenitaukoja. Olen ajoittain syönyt huonosti, lihonut, ollut sokeririippuvainen, syönyt liikaa tai liian vähän. Yleensä liikaa, siksi minun onkin ollut vaikea hallita omaa painoani.
 
Olen kuitenkin ollut suht hoikka aina, lukuunottamatta vaihtovuotenani lihomiani reilua kymmentä kiloa. Oikeastaan tuon vuoden jälkeen painonhallinta on ollut haastavaa. Jotkut, jotka pitävät minua hoikkana, sanovat, että kyllähän sinä nyt voit syödä ihan mitä tahansa kun olet noin hoikka. Bullshittiä! Joudun joka päivä ajattelemaan mitä suuhuni laitan. Kyllä minäkin rakastan pizzaa, suklaata, pullaa, kakkuja, hampurilaisia ja ranskalaisia. "Onneksi" gluteenittoman ruokavalioni myötä paljon huonoa on jäänyt pois. Jos söisin edellä mainitsemiani ruokia, tottakai lihoisin ja paljon! Minä teen itse valinnan olla syömättä näitä ruokia.
 
Nyt kesällä päätin, että nyt oikeasti haluan, jaksan ja ehdin treenata itseni hyvään kuntoon. Haluan olla hyvässä kunnossa ennen lasten saamista (toivottavasti sellaisia joskus tulee!), koska uskon, että raskauden jälkeen palautuu helpommin jos on valmiiksi hyvässä kunnossa. No, tämä on ehkä aika pinnallinen syy, mutta yksi syy kuitenkin. Toisaalta haluan myös todistaa itselleni, että pystyn saamaan itseni hyvään kuntoon. Haluan todistaa, että se, että minulla on kauheat mahamakkarat, jenkkakahvat, selluliittiset käsivarret, johtuu omista elämän valinnoista ja että  muuttamalla tapaani toimia on mahdollista päästä niistä eroon. Haluan itse päättää vartalostani, miltä se näyttää. Nyt tuli aika, jolloin kyllästyin siihen, että vaikka urheilen, niin kroppa näyttää aina samalta. Haluan, että kropastani näkee, että urheilen. Vaikka sen näkisi vain minä itse :)

Tärkein syy treenata ja syödä terveellisesti on tietenkin terveenä pysyminen. Se on minulle erittäin tärkeää, sillä joudun  liiankin läheltä katsomaan, kuin epäterveelliset elämäntavat sairastuttavat ihmisiä. Halun uskoa, että pysyn terveenä elämänvalinnoillani, eikä geenit määrittele sitä miten voin.
 
Pidän FitFarmin ohjelmia todella toimivina, ja olen kuullut pelkkää hyvää kaikilta, jotka eri ohjelmissa on ollut mukana. Luotan täysin heidän ammattitaitoonsa tehdä hyviä ja toimivia ohjelmia. Henkilökohtaisia ohjeitahan ne eivät ole, voisin maksaa personal trainerille saman verran yhdestä treenikerrasta kuin nyt maksan koko 10 viikon ohjelmasta yhteensä. Liten InShape-ryhmässämme on niitä, jotka eivät ole paljon treenanneet ja aloittavat lihaksen kasvatuksen "alusta". On niitä, joilla on hieman ylipainoa ja haluavat laihtua. On paljon treenanneita, jotka ovat jo hyvässä kunnossa, mutta haluavat saada vielä enemmän lihasta ja ruokavalion kuntoon. Minä kuulun niihin, jotka ovat treenanneet (mutta ei niin hyvässä kunnossa kuin voisi olla!), haluan päästä ylimääräisestä rasvasta pois ja saada lisää lihasta. Ne ovat minun tavoitteitani, ja niitä tavoitteita kohti haluan päästä.
 
Onko tämä sitten sen arvoista, että koko ajan on joko ähky tai nälkä?
 
No, voisin sanoa, että minulla on usein tapana hieman liioitella olotilojani. Se kertoo ehkä muutenkin persoonastani, suhtaudun suurella tunteella kaikkeen ja usein myös joko rakastan tai vihaan asioita :) Ehkä aikuistumisen myötä tämä ominaisuus on tasaantunut, mutta kuitenkin, ehkä ymmärsitte mitä tarkoitan :)
 
Ei minulla ole koko ajan ähky tai nälkä. Tulen täyteen aamiaisesta, lounaasta ja päivällisestä. Se lienee ruokailun tarkoitus, täyttää vatsalaukku. Ohjelmaan kuuluu runsas veden juominen ja se täyttää vatsalaukkua ja veden takia tunnen välillä olevani tosi täynnä, eikä se ähky johdu ruoasta. Ruoasta tulen siis kuitenkin tarpeeksi kylläiseksi.
 
Nälkää tunnen työpäivän aikana, koska valitsin syödä välipalana protskupatukan rahkan ja marjojen sijasta, koska huomasin, että liika rahkan syöminen ei sovi minulle. Rahkalla saisin työpäivän aikaisen nälän pois, mutta mielummin syön vähemmän ilman vatsavaivoja Vatsanihan oireilee muutenkin kuin vain tämän Liten aikana. Itseasiassa ilman Liteä kärsisin varmaan enemmän vatsavaivoista mm. sokerin takia! Mutta siis, olen itse valinnut syödä sen patukan, koska se sopii vatsalleni paremmin. Ja koska patukat on niin hyviä, niin sekin saattaa olla syynä, että lounaan jälkeen maltan tuskin odottaa, että on välipalapatukan aika! :)
 
Ruokavalion muutos hiilaripitoisempaan aiheuttaa ryhmämme Facebook-keskustelun mukaan nälkää. Kroppa reagoi aina ruokavalion muutoksiin ja uskon, että nälän tunne johtuu myös siitä.
 
Ohjelmassa syödään kuitenkin aika paljon, n. 1800 kcal treenivapaapäivinä ja salitreenipäivinä lisäksi voi syödä banaanin ennen ja jälkeen treenin sekä protskua palautusjuomana. Voisi vetää myös latausjuomaa ennen treeniä ja treenin aikana treenijuomaa. Nämä olen jättänyt pois, koska en kuitenkaan ihan niin paljon halua lisäravinteilla vetää.
 
Ruokavalio koostuu ihan normaaleista ruoista. Lounaat ja päivälliset on periaatteessa ihan samanlaisia kuin mitä olen aiemminkin syönyt, ainut vaan, että en ole jokaisella aterialla syönyt hiilareita, vaan ruokavaliossani on ollut enemmän protskuja ja kasviksia. Vaikka niitäkin molempia tietenkin syödään Litessäkin reippaasti.
 
Aiemmin omilla syömisilläni minun on ollut vaikeaa hallita painoani, eli toisin sanoen olen syönyt liikaa. Olen ajatellut, että koska treenaan paljon, saan myös syödä. Nyt minulla on vihdoin ruokavalio, joka tukee treenaamista, saan tuloksia aikaan salilla, painot nousee, toivottavasti tulee lihastakin lisää mutta painoni ei kasva.

Tämä ruokavalio on siis todellakin sen  arvoista. Saan tällä haluamiani tuloksia.

Ajattelenko paniikin omaisesti koko ajan dieettiä tai treenaamista?
 
Syömisen voisi Litessä toteuttaa helpomminkin kuin mitä sen itse teen. Ruoat voisi pitää yksinkertaisena pasta-parsakaali-jauheliha-linjalla, mutta haluan vaihtelua ruokiin. En pidä tätä vain 10 viikon dieettinä, vaan tavoitteeni on löytää tästä järkevä tapa syödä myös ohjelman jälkeen. Opettelen siis tässä ruokavalion puitteissa kokkailemaan niin monipuolista ruokaa kuin vain mahdollista :) Rakastan muutenkin kokeilla uusia reseptejä. Pidän hyvästä ruoasta ja haluan paljon vaihtelua syömisiini. Olen AINA (siis viime vuosina) ajatellut paljon ruokaa, se ei ole paniikinomaista, vaan se tulee rakkaudesta ruokaan ja syömiseen. Parin-kolmen viime vuoden aikana gluteenittoman ruokavalioni myötä, olen muuttanut syömisiäni paaaaljon entistä terveellisempään suuntaan. Etsin ja kokeilen uusia juttuja paljon. Eli siis minulle ruoan ajatteleminen on ihan luontaista, en tee sitä väkisin. Ohjelman säännölliset ruoka-ajat pakottavat ajattelemaan mitä syödä ja missä vaiheessa, mutta tätä säännöllisyyttä olen juuri kaivannutkin. Voin paremmin, kun syön säännöllisesti ja tasaisesti joka päivä.

Treenaamisesta taas. Ei senkään ajatteleminen ole paniikinomaista. Ihmettelen, mistä tällainen mielikuva on tullut? Minulla oli 3 päivän treenivapaat, koska nyrjäytin nilkkani ja minulla oli tänään tentti mihin oli pakko yrittää lukea. Olen ennen Liteäkin treenannut jopa 10 tuntia viikossa. En paniikinomaisesti, vaan siksi, että kroppani vaatii päästä liikkeelle, rakastan treenaamista, se on minun ainut harrastukseni, siitä tulee minulle hyvä olo ja halun tehdä sitä. Viime keväänä opintojen takia en juurikaan ehtinyt liikkua ja minua ahdisti. Ei sen takia, että minun olisi PAKKO päästä liikkumaan, vaan koska halusin sitä. Tunnen oloni fyysisesti ja henkisesti terveemmäksi kun liikun. Liikkuminen on minulle tapa poistaa työn ja opiskelun aiheuttamaa stressiä.

Miksi minua sitten ahdistaa, stressaa tai masentaa?

Elämässä tulee aina huonoja päiviä. Minulla, tunneihmisellä ainakin :) Lisäksi stressaan asioista paljon, mutta se on vain minun tapani suhtautua vakavasti asioihin.

Tällä viikolla minua on ahdistanut ja stressannut torstaina yliopisto-opiskelijoille pitämäni elämäni ensimmäinen luento. Olen kova jännittämään, mutta luentosalin eteen mentyäni jännitys laukesi täysin, esitys meni täysin nappiin, sain vielä seuraavana päivänäkin kurssin opettajalta kiitoksia hyvästä esityksestä ja sain jälleen paljon lisää itsevarmuutta esiintymiseen ja omaan työhöni.


Lisäksi minua harmitti (tai masensi!) kun nyrjäytin nilkkani  maanantain treenissä. En ole tällä viikolla tehnyt yhtäkään aerobista treeniä. Toisaalta lepäilykin tekee hyvää, mutta rakastan aamuaerobisia aamukuudelta. Koko kroppa herää, piristyy ja siitä tulee koko päivän kestävä hyvä fiilis! Nämä on nyt jääneet nilkan takia kokonaan pois.

Tänään minulla taloustieteen tentti, se ahdisti, stressasi ja lukeminen masensi :) Tentti olikin lopulta paljon helpompi kuin olin ajatellut ja nyt olen taas niin tyytyväinen, kun jälleen on yksi kurssi takana ja 5 op suoritettu.

Näiden lisäksi minua ei ole ahdistanut, stressannut tai masentanut mikään. Lite tuo ryhtiä elämääni. Normaalisti olisin ollut näiden ahdistusten aikana kauheassa sokerihumalassa suklaan takia ja ollut entistä ahdistuneempi ja väsynyt. Liten ruoilla vireystila on koko ajan hyvä, verensokeri tasapainossa, ruoka on terveellistä ja hyvää.

Tänään menin heti tentin jälkeen salille. Kuinka ihanaa se olikaan kolmen vapaapäivän ja suoritetun tentin jälkeen! Ihan parasta! :) RAKASTAN SALITREENIÄ!! :)

Tuli vielä tuosta vapaapäivästä mieleen lomailu. Minulle ihanteellisin loma olisi sellainen, jossa voisin ja ehtisin urheilla joka päivä :) Treenaaminen on minulle tapa rentoutua.


Jos joku jaksoi lukea tämän kokonaan niin nostan hattua! :D Jos joku toinen Liteläinen lukee tänne asti, niin miten te näette nämä yllä olevat kysymykset dieetillä olon järkevyydestä? Ainakin sain itse koottua ajatukseni ylös ja muistutuksen itsellenikin mahdollisia tulevia huonoja päiviä varten, miksi teen tätä.

- Tiina -

perjantai 18. lokakuuta 2013

Dieetillä olo melkein jo unohtuu

Ajattelin kirjoittaa tänne tällaisen päivän hopinä-kirjoituksen, vaikka mulla ei ole mitään järkevää sanottavaa. Kohta kolme viikkoa olen mennyt jo FitFarmin Liten ohjeilla ja homma alkaa tuntua jo ihan rutiinilta.
 
Nilkka on edelleen kipeänä maanantain loukkaantumisesta. Ääh, kroppa hinkuu aerobisille, mutta pakko antaa nilkan toipua! Tältä viikolta puuttuvat salitreenit teen huomenna ja ylihuomenna. Tuntuu, ettei edes ole millään salitreeni-"dieetillä" kun urheilua on tullut tällä viikolla vähemmän kuin koko vuoden aikaisempina viikkoina.
 
Lisäksi ohjeiden mukaan syöminen on jo niin rutiinia, eikä tuota mitään vaikeuksia kehitellä uusia ruokia ruokavalion puitteissa. Syömistäkään ei siis tarvitse enää sen enempää ajatella. Tänään jo melkein unohdin olevani millään dieetillä ja meinasin ehdottaa lähteväni työkaverin kanssa lounaalle syömään joko uuniperunaa kinkkutäytteellä tai uunilohta tartar-kastikkeella. Jääkaapissa oleva broilerinlihapulla-riisipöperö kuitenkin sai mut jäämään lounaalle työpaikan kahvihuoneeseen.
 
Koskahan mä repsahdan ihan huomaamatta? Apuva!
 
Vaa'alla käyn joka aamu, vaikka siinä ei sinänsä ole mitään järkeä. Mulla on paino tippunut tässä vajaassa kolmessa viikossa 2 kg. Painonlasku on pysähtynyt tällä viikolla kun aerobisia en ole harrastanut. Tuntuu paljon läskimmältä ololta kuin vaa'an mukaan näyttää. Tai ei ehkä :) Mutta hämmästyin tänä aamuna, kun 2 päivää on mennyt täysin liikuntaa harrastamatta, ja eilen söin jopa ylimääräisen banaanin :D Paino silti pysyttelee n. 58,5 kg:ssa. Keväällä painon suklaan syömisen seurauksena enimmilläni 62,4 kg. Silloin ei ollut hyvä olo!
 
Nälkä mulla kyllä on koko ajan. Syön kolmen tunnin välein. Aamupala on runsas, ja nyt olen löytänyt itselleni maistuvimman mixin aamupalavaihtoehdoista. Sekoitan kaurapuuroon vähän rahkaa ja loput aamupalan proteiinit laitan puuron sekaan, mansikan makuista heraprotskua. Mansikkapuuroa ja vielä mustikoita, karpaloita ja puolukoita sekaan :) Lisäksi olen siirtänyt lounaalla sallitut öljyt kookosöljyn muotoon aamupuuron sekaan. Ihan parasta!!! Olispa taas aamu ;)
 
En ole näköjään yhtään kuvaa vielä aamupalasta ottanut, aina on aamulla niin kiire ja kauhea nälkä ettei kuvaaminen käy mielessäkään.
 
Kun selviän aamiaisem aiheuttamasta ähkystä, niin  sen jälkeen odottelenkin joka ikistä ateriaa nälissäni kuin kuuta nousevaa. Tässä on selvästikin mulle yks ateria liian vähän. Syön kolmen-neljän tunnin välein, esimerkiksi tämän päivän ruokailut menee näin:
 
7:00 Aamupala
10:00 Välipala
13:00 Lounas
17:00 Päivällinen
20-21:00 Iltapala
 
Tarvitsisin vielä ihan iltamyöhään (meen kuitenkin näin perjantainakin nukkumaan ihan viimeistään klo 24) vielä yhden aterian, vaikka smoothien tms. Työpäivän aikana en missään nimessä voi venyttää neljään tuntiin noita ateriavälejä, (välipala-lounas) kuolisin nälkään siinä välissä! :D
 
Haluan kuitenkin sanoa kaikille, että kyllä tässä ruokaa saa syödä! Toisten mielestä ruokaa taas on todella paljon ja aiemmin ovat syöneet paljon  vähemmän kuin nyt. Mä oon kyllä syönyt enemmän! Kuulin jostain, että hiilihydraattien lisääminen ruokavalioon aiheuttaisi alkuun tällaisen nälän tunteen, kun kroppa ei ole tottunut, mutta tasaantuu kuulemma myöhemmin. En tiedä pitääkö paikkaansa, mutta toivotaan, että johtuu tästä ja nälän tunne alkaisi tasaantua jossain vaiheessa. En mä tätä ennen mitenkään karpannut ole, mutta paljon vähemmillä hiilareilla olen kuitenkin mennyt.
 
Pakko yrittää pitää tavoite mielessä. Ehkä tämä on jotain treenivapaitten päivien ahdistusta kaikesta. Eilen ajattelin, että eihän se mitään haittaisi, jos tekisin vaikka sitä ihanaa banaani-avocado-raakakaakaojauhe-agavesiirappi suklaaherkkua. Haittaisko? En minä tiedä, mutta jätän testaamatta. Ehkä maltan odottaa vielä viikon vapaasyöntipäivään.
 
Sekin mua vielä mietityttää. Tarvinko mä sitä? Kai mä tarvin, senhän on tarkoitus olla hiilarinsyöntipäivä ja laittaa aineenvaihdunta kunnolla liikkeelle. Mitä jos se syöminen jääkin päälle???
 
Mä selvästikin tarvitsen hyviä motivaatiokuvia tähän alle.
 
Tämän kun pitää mielessä voi jatkaa dieettiä hyvillä mielin...
 
 
 
 
 
 
Kuvat We heart it.
 
Näiden kuvien innoittamana päätän siis hyvillä mielin jatkaa tätä vaan samaan malliin... Vaikka nyt en olekaan niin paljon päässyt urheilemaan niin syömiset menee kuitenkin ohjeiden mukaan. Paitsi mitä nyt niitä ylimääräisiä banaaneja olen muutaman ottanut! :D Mutta muuten en ole lipsunut yhtään. Paitsi lohta olen syönyt myös pari kertaa, rasvainen kalahan ei tähän kuulu. Mutta kyllä 100g lohta vaan on pieni pala, eihän sillä lähtenyt edes nälkä ;)
 
Nyt alkaakin tulla seuraavan aterian aika ja loppuilta meneekin huomiseen tenttiin lukiessa. Tentin jälkeen salille, JIPPII!!!
 
Ihanaa perjantaita! Kuinka moni aikoo katsoa Vain elämää? Huippujakso varmaan tulossa!
 
- Tiina -
 

torstai 17. lokakuuta 2013

Kummallinen päivä

Tänään oli hämmentävä päivä.

Olen muutaman viikon stressannut tänä päivänä pitämääni elämäni ensimmäistä luentoa. Pidin luennon yliopiston SAP-kurssilla oman työpaikkana taloushallinnosta, omasta työstäni ja SAP:n käytöstä työpaikallamme. Olen tosi kova jännittäjä, vaikka kukaan ei sitä uskokaan kun olen kuitenkin samalla aika puhelias ja rohkeakin. Ennen luentoa yritin hengitellä syvään ja nollasta aivojani jännitykseltä. Hyvinhän se luento tietenkin meni, vaikka ei mikään yleisöryntäys ollutkaan. Jos tutkinto-opiskelijoille sanoo, että ei ole pakollinen luento, niin moniko tulee paikalle? Alle kymmenen kuulijaa taisi olla paikalle. Vaikuttivat kuitenkin hyvin kiinnostuneilta, että ehkä kuulijakunnan laatu korvasi määrän :)
 
Ennen luentoa pelotti ja jänniti ihan sikana!

Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Töistä lähdin jo puoli viiden jälkeen ja ajattelin, että olen kotona harvinaislaatuisesti jo klo 17 eikä ole mitään tekemistä! Paitsi mitä nyt yksi tentti tulossa lauantaina... Just sain kyllä tietää, että sain talousmatikan tentistä vitosen, niin en tällä tulevalla jaksa stressata.

Tänään oli myös ensimmäinen päivä kun päätin alkaa kulkemaan jälleen työmatkat bussilla. VIRHE!!! Taikasana: koulujen loma-ajat! Viimeinen bussi lähti työpaikan edestä klo 15!!!! Siis miettikää. Jos koululaiset on lomalla, bussilla kulkee vain työssäkäyvät. Vaasan paikallisliikenne siis huolehtii siitä, ettei kukaan sitten kulje bussilla kun kenen työt loppuu klo 15?? Seisoin bussipysäkillä parin muun tyypin kanssa 15 minuuttia jäässä ennen kuin tajusin tuon taikasanan. Tyypit ei meinanneet uskoa mua, niin oli vielä pakko googlettaa netistä, että poikkeusaikataulu on voimassa koulujen syyslomapäivinä 17.-21.10. Great. Mä jotenkin vielä hyväksynyt tuon aikataulun kesällä ja joulun aikaan. Mutta kuka lapseton ihminen edes tietää milloin on koulujen syysloma!?!!??? Kun bussipysäkin aikatauluissakin mainitaan vain, että ei koulujen loma-aikana, mutta ei kerrota milloin ne on. Mä raivostuin tästä niin lujaa, että tekis mieli kirjoittaa lehteen pari valittua sanaa.

Lopulta mies tuli hakemaan mua kotiin ja kotona olinkin lopulta vasta lähempänä puolta kuutta. Olisin ehtinyt olla töissäkin puoli tuntia pidempään, mutta se aika menikin odotteluun... Tällaiset ajantuhlaukset suututtaa mua.

Ehkä mulla alkaa verisuoni katketa päästä jo tästä liikkumattomuudestakin. Viikon salitreenit tein ma ja ti ja vasta la ja su loput. Aerobisia en tee tällä viikolla ollenkaan. Mulla nimittäin meni nivelsiteet oikeasta nilkasta maanantain pohjetreenissä. Mulla on on ihanat ulospäin kääntyvät nilkat kun nousen varpailleni. Syy siihen miksi en käytä korkkareita :) sain kiellon pohkeiden treenaamiseen ja tulehduskipulääkkeitä ensiapuun. Paitsi, että unohdin käydä ostamassa niitä.

Keskiviikkona olin fysioterapiassa jumittuneen hartian takia ja samalla sain diagnoosin nilkalle. Fysioterapeutti skannasi mut siinä puoli alastomana päästä varpaisiin: polvet kääntyy sisään päin, lonkat eri korkeudella (mulla on vasen jalka muutaman millin pidempi kuin toinen) ja selässä tavallista voimakkaampi notko alaselän yläosassa... Olihan sitä siinä kuultavaa :D joo, mun fysiikka ei tosiaan ole täydellisimmästä muotista valettu.

Hartia taas... Mulla on siellä sisällä joku kalvo (?) tms jumissa. Selkäranka toimii normaalisti, ongelma on vain vasemmassa hartiassa. Ylin kylkiluu oli myös jumissa. Kaulan alueelle on kertynyt nestettä ja fysioterapeutti yritti hieromalla saada sen alueen aineenvaihduntaa liikkeelle. Lisäksi sain keppijumppaohjeet pari kertaa päivässä tehtäväksi ja kolmesti päivässä pitäisi työntää kättä ja ohimoa yhteen ilman, että pää liikkuu.

Näiden lisäksi kun muistaisi vielä kaikki vyöhyketerapeutin antamat ohjeet. Ensi viikolla mulla on hieronta keskiviikkona ja vyöhyketerapia perjantaina. Jos pikkuhiljaa alkaisi saamaan kroppaa kuntoon näillä hoidoilla. Perjantaina mulle laitetaankin sitten akupunktioneuloja hartian ja niskan alueelle. Fysioterapeuttikin suositteli akupunktiota. Fysioterapiaan mulla on seuraava aika kolmen viikon päästä.

Nälkäkin on koko ajan. Kauheeta kun syö välipalaa ja jää kauhea nälkä ja vasta kolmen tunnin päästä on seuraava ruoka-aika.

Kohta saankin ottaa bataatti-jauheliha-kasvisvuoan uunista ja tappaa tämän kiljuvan nälän :)
 






Tää ruoka oli muuten ihan huippua! :) Meni välittömästi mun top 10 listalle ja teen kyllä uudestaankin. Uusia ruokamiksauksia on kiva kokeilla!
- Tiina -

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Tonni täynnä pyöräilyä :)

Niinpä!
Kuva: Pinterest

Vihdoin täyttyi se 1000 km pyöräilyä yhden vuoden aikana!! Toukokuussa siirryin kulkemaan työmatkat pyörällä bussin sijasta ja nyt taas pikkuhiljaa alan siirtymään talviaikaan tässä suhteessa. Olisin ehkä siirtynyt jo viikko sitten, mutta tuo tavoitetonni piti saada vielä täyteen.

Työmatkapyöräily on loistava keino saada hyötyliikuntaa jokaiseen päivään. Minulla on töihin 6 km per suunta, eli viikossa tulee 60 km pyöräilyä, mikäli vain kuljen matkat pyörällä molempiin suuntiin. Välillä olen mennyt miehen kanssa salille suoraan töistä ja fillari on kulkenut auton takana takaisin kotiin.

Uskollinen ystäväni Kalkhoff.


Tämä kesä on ollut mahtava pyöräilyn kannalta. Olen tainnut kastua yhteensä kolme kertaa koko tuhannen kilometrin aikana. Pyöräillessä saa myös ihailla upeita maisemia, sillä pyörämatkani kulkee merenrantaa pitkin.

Tässä yksi ihana maisema reittini varrelta.

Pyöräilykypäränkin ostin vihdoin, mutta se ei valitettavasti ihan joka kerta ole kutreilleni päätynyt.

En tunne oloani kotoisaksi kypärän kanssa
vaikka kuinka yritän.

Laitan kaikki liikunnat siis aina HeiaHeiaan. Se kertoo, että tänään mulla täyttyi pyöräilysaldo 1006,2 km tämän vuoden osalta! Pyöräily on siis ehdoton Top-laji tänä vuonna. Salitreeni tulee hyvänä kakkosena, 60 treenikertaa täynnä! Ehtiiköhän satku tulla täyteen tänä vuonna tällä neljän salitreenin viikkovauhdilla? :) Kävelyä on myös kertynyt 60 kertaa. Juoksua 34 kertaa ja BodyBalancea 16 kertaa. Tämän vuoden treenisaldo onkin jo 360 treeniä, 255 tuntia! Jos laskin oikein, niin tänään 16.10. on vuoden 289. päivä, joten teen keskimäärin 1,2 treeniä päivässä ja 0,9 tuntia per päivä. Aika hyvin tällaiselta peruskuntoilijalta.


 
Tässä alla vielä HeiaHeiasta otteet pyöräilyistä vuosien varrelta.

2010 pyöräily oli erittäin harvinaista.
Vanhalla 3-vaihteisella pyörällä sutkuttelin
vielä tuolloin menemään kaikki kolme kertaa.

2011 toukokuussa ostin nykyisen Kalkhoffini ja aloin pyöräilemään töihin.
Elokuussa tapahtuikin kaikenlaista mikä suisti elämäni
hetkeksi raiteiltaan ja pyöräily jäi sen vuoden osalta siihen.
460 km ehdin kuitenkin pyöräillä silloin, taisin silloin
tavoitella 500 km, mutta ei onnistunut.

2012 sitten pyöräilinkin vähän enemmän. 664 km tuli täyteen.
Kesä-heinäkuussa tuli totaalinen liikuntatauko
joksikin aikaa ja pyöräilykin jäi tauolle keskellä kesää.

Tänä vuonna ainut pyöräilytauko oli kesäloman aikana, kun oltiin reissussa.
Muuten olen tasaisesti pyöräillyt läpi kesän.

Ai niin. Tänään olikin aivan mahtava pyöräilyaamu. Rakastan tätä aamuista maisemaan Onkilahdella. Tuo Wärtsilän tehdas taustalla tuo kivaa kontrastia tähän upeaan maisemaan. Aurinko nousee tuolta tehtaan takaa ja näkymät ovat usein henkeäsalpaavan kauniit! Meri oli aivan peilityyni.


Yksi top-maisemistani Vaasassa.

Nyt voinkin hyvillä mielin siirtyä käyttämään Vaasan "loistavaa" julkista liikennettä viilenevien ilmojen myötä ja laittaa pyörän varastoon talviteloille, kun vissiin ilmat viilenee loppuviikosta. Julkinen liikenne vois tosiaan olla parempi täällä, mutta mulla on onni, että bussi kulkee kodin vierestä työpaikan viereen 20 minuutissa ilman vaihtoja. Bussikortti maksaa 35 euroa kuukaudessa. Miehellä on kyllä auto,  joten mun ei ole mitään järkeä edes ajatella ostavani toista autoa tähän talouteen näillä bussihinnoilla :)

Nyt jäänkin sitten vain odottelemaan kevättä, että kaivan taas pyörän ulos varastosta! :)


- Tiina -

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Liten kakkosviikon kuulumisia

Liten kakkosviikko lähenee loppuaan. Pari viikkoa ohjeita noudattaen ja aavistuksen soveltaen on oikeastaan mennyt todella helposti. Ainut mikä stressaa on se, että ruokaa pitää laittaa koko ajan! Ennen kuitenkin söin aina töissä lounasravintolassa ja usein hain välipalat työpaikan kahvilasta tai läheisestä kaupasta jotain sopivaa. Nyt nuo vaihtoehdot ei oikein käy. Ruokaa, ruoanlaittoa ja ruokien pakkaamisia pitää siis ajatella koko ajan. Mulle hyvä ruoka on kuitenkin todella tärkeää, enkä suostu menemään sille ainaiselle paistettu jauheliha+pasta+kylmä salaatti -linjalle. Vaihtelua pitää ruoissa olla! Voisihan tämän siis helpomminkin toki suorittaa, mutta yritän tehdä ruoista niin maittavia kuin vain mielikuvitukseni antaa periksi.
 
Tässä pari viikonlopun ruokaa. Hyviä oli! Syöminen on aina niin ihanaa, kun ruoka maistuu hyvältä ja on terveellistä! Perjantaina syötiin taas munakoisohamppareita. Unohdin kaupasta ostaa perunaa tai bataattia, joten piti tehdä porkkanoista "ranskalaisia". Avocado ei sinänsä ole sallittua dieetin kannalta, mutta koska se on niin hyvää ja terveellistä, niin se sai korvata öljyn ja toimia raejuuston kera mun gluteenittoman näkkärin päällisenä.
 
 
 
Lauantaina hamstrattiin Lidlistä tarjouksessa olevia broilerin jauhelihoja :D Teinkin jauhelihamureketta, johon täytteeksi herkkusieniä. Taikinaan tuli mm. tomaattipyrettä, sipulia, valkosipulia, chiliä, nokkosta, basilikaa, suolaa, pippuria, paprikamaustetta. Riisin kanssa keitin pinaattia ja pakastekasviksia ja maustoin hässäkän mm. kurkumalla ja inkiväärillä.Yritän mausteissa lisätä noiden chilin, kurkuman ja inkiväärin käyttöä, sillä keskiviikkona mun vyöhyketerapeutti suositteli näiden lämpimien mausteiden lisäämistä ruokavalioon. Ihania makuja!!
 

 
 
Mutta on mulle kyllä ruoka maistunutkin! Aina kun saa syötyä, niin alankin jo odottelemaan, että koska saa taas syödä :) Ruokaa saa kyllä syödä paljon, mutta lounaan ja päivällisen välillä oleva välipala on mulle liian pieni. Ehkä olisi parempi siirtää välipala aamupalan ja lounaan väliin, mutta tämä tarkoittaisi, että söisin lounasta töissä klo 14 aikaan, ja se ei taas oikein käy. Tai miksipäs ei? Vaikka olen tottunut syömään lounaan klo 11 aikaan, niin voihan sitä aina rutiinejaan rikkoa. Pitää ehkä kuitenkin kokeilla tuota lounaan siirtämistä! Näin olisi enemmän energiaa myös töiden jälkeisiin treeneihin kun lounas olisi nautittu myöhemmin.
 
Sitten viikon / viikonlopun treeneihin. Tällä viikolla onkin tullut taas liikuttua 10 tuntia. Muistelin pitäneeni keskiviikkona totaalisen lepopäivän, mutta kävinkin aamulla aamuaerobisella ja pyöräilin töihin. Nooh... Ens viikolla vähän kevyemmin.
 
 
Laitanpa tähän siis koostetta viikon treeneistä:
 
Maanantai:
Viikko alkoi ihanasti 45 min aamuaerobisella! Voi että voi olla ihanaa herätä kuudelta ja lähteä ulos pimeään kävelemään ja antaa kehon virkistyä ja herätä lempeästi! Parasta! Tämän jälkeen aamupalalle, suihkuun ja pyörällä töihin 20 min. Töiden jälkeen olikin jalkapäivä, huhhuh mikä treeni! :D 2 päivää jalat ja pakarat jumissa. Aikaa meni 1h 5min. Päivän liikunnat yhteensä 2 h 20 min.
 
Tiistai:
 
Aamulla pyörällä salille 6 km / 20 min. Päivän salitreeni piti tehdä aamulla, sillä tiedossa oli luennot puoli kasiin asti. Vuorossa olikin salilla mun lempparit: Hauikset! :D Lisäksi rintaa ja vatsoja. Treeni oli ohi 40 minuutissa.  Illalla satoikin kaatamalla, joten onneksi mies oli lähdössä salilta kun luennot oli ohi ja pyörä laitettiin auton taakse ja pääsin kuivana kotiin. Päivän treenit 1 h.
 
Keskiviikko:
 
Keskiviikkona oli tarkoitus ottaa vyöhyketerapian takia kevyemmin, mutta aamuiset pimeät ja tyhjät kadut vetivät puoleensa taas klo 6 jälkeen. Vettäkin sateli, mutta lippis päässä ei sadetta ei edes huomannut! Tein 50 min kävelylenkin. Menin vielä pyörällä töihinkin, sade onneksi hellitti aamun aikana. "Lepopäivänä" tuli kuitenkin liikuttua 1h 10min.
 
Torstai:
 
Torstaina taas pyörällä töihin. Kauppareissu oli tiedossa suoraan töistä ja mies tuli hakemaan. Pyörä jäi työpaikan pihaan. Illalla oli taas vuorossa sähly. Se on hubaa kun on kiva porukka! :) Hyvää intervallitreeniä! Päivän treenit 1h20min.
 
Perjantai:
 
Perjantaina menin bussilla töihin, mutta pyörällä kotiin. Illalla pitikin mennä salille ja BodyBalanceen. Balance  alkoi 19:15 ja salille tietenkin tapamme mukaan lähdettiin aivan liian myöhään. Päivän selkä-jalkatreeni tehtiin pikaisesti puolessa tunnissa. Aika juoksemista laitteesta toiseen :D Onneksi seuraavana päivänä lihakset jumitti oikeista paikoista. Balancesta tulee aina niin hyvä fiilis.  Mun vyöhyketerapeuttikin tuli samalle tunnille ja muistin taas loppurentoutuksessa kuinka hän opetti mulle hengittämistä. Hengitykseen keskittymällä vaivuinkin Balancen lopussa johonkin valveen ja unen rajamaille ja sain nollattua päästäni kaikki ajatukset. Huippua! Päivän treeneihin meni aikaa 1h 50min.
 
Lauantai:
 
Lauantaina oli vuorossa salilla käsipäivä. Tuntuu, että jokainen treenipäivä on mun lempparipäivä, mutta taas totesin, että tämä käsipäivän ohjelma on aivan huippu. Ainut mikä mua rasittaa on oikean kokoisten käsipainojen etsiminen. Kun käy noin suurella salilla, niin ihmiset ei tunnu välittävän siisteydestä ja jättävät painot minne ja miten sattuu. Tässä alla olevassa kuvassa on käsipainot miten ne oli kun treeni alkoi. Ärsyttävää! Tämän lisäksi niitä löytyy ympäri tuota salin "osaa". Mun salilla on siis varmaan 7 eri kuntosalipuolta/-huonetta, miksi niitä pitää sanoa :D
Illalla tehtiin vielä puolen tunnin kävelylenkki, että sai vielä raitista ilmaa. Päivän treenit 1h 10 min.
 
 
Sunnuntai:
 
Tänään päätin käydä pitkästä aikaa juoksemassa. Olen pelännyt, että kesän ja alkusyksyn aikana kasvattamani juoksukunto ihan hiipuu, kun en ole jaksanut paljoa käydä juoksemassa. Tai olen muutaman kerran tehnyt sellaisen 4-7 km juoksulenkin, mutta  ennen Vaasa Maratonia tein jopa yli 12 km lenkin. En ollut aivan varma millainen juoksufiilis mulla  oli, mutta lähdin ajatuksella, että ainakin 5 km pitää juosta. Askel tuntuikin heti alusta alkaen niin kevyeltä, että päätin heti lähteä reitille josta tulisi ainakin 6-7 km lenkki. Kun 5 km oli jo täynnä ja vieläkin tuntui, että jaksaa hyvin niin päätin taas koukata mutkan kautta. Pian tuon jälkeen tuntui, että alkaa käydä raskaammaksi. Onneksi Spotifysta tuli juuri oikeana hetkenä Cheekin Ei oikotietä ja tämän perään JippiKayJei. Näiden biisien sanat antaa mulla aina niin paljon voimaa ja saan tsempin olla luovuttamatta. Päätinkin, että nyt tulee elämäni juoksulenkki! :D
 
Lenkin pituus ei ollut ennätys, mutta ajan puolesta teinkin ennätykseni! Jei! Fiilis lenkin jälkeen oli huikea. Juoksin 10,62 km aikaan 1:07:43. Keskinopeus oli 9,4 km/h ja vauhti 6:22min/km. Tavoitteena joskus vielä juosta tuntiin tuo kymppi. Kaloreita kului 664 kcal. Viimeksi olen juossut lähes samanpituisen lenkin 10,66 km aikaan 1:14:01 ja nopeus 8,64km/h. Mitenköhän mulla tuo noin hyvin menikään? :D Ehkä lisääntyneet hiilarit toi energiaa ja lisääntyneet aamuaerot/kävelylenkit on  kehittäneet peruskestävyyskuntoa. Kuka näistä tietää :D
 
 
 
 

Enpä ollut koskaan ennen katsonut tuota JippiKayJei -videota, sehän on aivan huippu! :D Haha!  Hyvää motivaatiota taas valitsemalleni tielle ;)
 
Ihanaa sunnuntaipäivää!! :)
 
- Tiina -

torstai 10. lokakuuta 2013

Tankkaus-/vapaasyöntipäivää odotellessa...

Liten 10 viikon valmennuksen aikana saa pitää kaksi tankkaus-/vapaasyöntipäivää. Ensimmäinen vapaasyöntipäivä olisi sunnuntaina 27.10. mutta siirrän sen lauantaille, että pääsen syömään lempiravintolaani. Tankkaukseen on ihanteelliset ohjeetkin olemassa, mutta aion toteuttaa tuon vapaasyöntipäivänä, sillä en aio kuitenkaan ihan överiksi vetää. Odotan kuin kuuta nousevaa tuota päivää! En sen takia, että nykyisen syömisen kanssa olisi varsinaisesti haasteita, vaan siksi että minulla on kuitenkin muutama himotuksen kohde.

Kuva: Today.com

HIMOTUS NR 1.

Sain kuitenkin kauhean pizzan himotuksen päälle, kun Suomipopilla puhuivat Jaajon uudesta nimikkopizzasta ravintola Denniksessä. Dennikseen en kuitenkaan halua, vaan himoitsen rahkapizzaa, josta kirjoitin tässä kirjoituksessa. Tämä pizza on siis himotuksen kohde numero 1. Pizzan päälliset onkin asia erikseen. Laitan varmaan jauhelihaa, kuten alla olevassa kuvassa. Lisäksi ainakin aurinkokuivattua tomaattia, tuoreita herkkusieniä ja mozzarellaa. En aio uittaa pizzaani juustossa!


Himoitsemani pizza! Tätä aion syödä 26.10.

HIMOTUS NR. 2


Toinen himotuksen kohde on raakakaakaosta tehtävä herkku, josta blogikirjoitus tässä. Reseptissähän on banaania, avocadoa, raakakaakaota ja agavesiirappia. Ja on muuten nimensä mukaisesti maailman paras suklaaherkku, josta ei jää edes huonoa omaatuntoa! Tätä aion herkutella iltapalaksi pizzan jälkeiseksi jälkiruoaksi.


Ihanaa suklaaherkkua kookoshiutaleilla ja mustikoilla

HIMOTUS NR. 3

Pakko saada protskulättyjä aamupalaksi! Jonkinlaisia protskulättyjä voisi saada Litenkin aamupala-aineksista, mutta en ole vielä kokeillut. Vielä en tiedä teenkö niitä mustikkaisia versioita, joista blogikirjoitus tässä vai niitä "tavallisia" protskulättyjä, joista kirjoitus tässä.


Esimerkiksi näillä täytteillä herkuttelen protskulättyni sitten parin viikon päästä...

HIMOTUS NR. 4

Mun on pakko päästä syömään Raawkan - Vaasalaisen raakaruokaravintolan - buffet lauantaina kahden viikon päästä. Raawkasta esittely tässä kirjoituksessa. Buffet-pöydästä saa kasata lautaselleen mitä haluaa ja ruoasta maksetaan painon mukaan.


Onneksi nämä mun himotukset on näin terveellisiä!

HIMOTUS NR. 5

Viidettä himotusta ei varsinaisesti ole olemassa. Mutta onhan se nyt aivan päivän selvää. Lisää suklaata. Fazerilta on tullut uusi tuote Fazerin sininen -brändin alle, valkoinen suklaa, mansikka ja vadelma.

Tätä tekisi mieli maistaa.
Kuva: Fazer.fi


Vai söisinkö kuitenkin ihanaa Lidlin Peanut-Chocoa? Vai jäätelöä? Jos jäätelöä niin mitä? Ikiaikaista lemppariani vaniljajäätelöä, banaaniviipaleita ja kinuskikastiketta? Vai Ainon Ihana maitosuklaata? Vai pitäisikö kuitenkin syödä yksi suolainen välipala? Miten olisi ihana itsetehty gluteeniton sämpylä kinkku-juustotäytteellä? Apua. En osaa päättää. Itse asiassa nyt kun kirjoitin, niin tuo leipä alkoikin yllättäen himottaa kaikista eniten. Jospa kokeilisinkin leipoa ihanaa mehevää sämpylää ja vetää kunnollisen hiilaritankkauspäivän, mikä on toki tarkoituskin. Joo, näin mä teen! Lisätään siis tuore gluteeniton sämpylä mun himotukseksi nr. 5. Saattaapi kuitenkin käydä niinkin, että tuo uutuus-suklaapatukka saattaa päätyä päivän mittaan suuhuni... Ei kai se niin paha oo?


Kun 68 päivän aikana syö ohjeiden mukaisesti,
saa kahtena päivänä syödä vapaasti.
Ihanaa!
Kuva: Pinterest

Mitäs himotuksia teillä muilla Liteläisillä on tankkaus-/vapaasyöntipäivän varalle? Meinaatteko mennä suositusten mukaisesti vai lyöttekö ihan läskiksi? Yritän vapaasta syömisestä huolimatta pitää järjen päässä enkä aio lähteä kuitenkaan liioittelemaan... Yritys on ainakin kova! :D



- Tiina -