Aika kuluu joka tapauksessa

Kohta yhdeksän viikkoa on kulunut FitFarmin Lite InShape -nettivalmennuksessa. Yhdeksän viikkoa. Tuntuupa pitkältä ajalta pysyä itsekurissa herkuilta ja treenata salia neljä kertaa viikossa. Mun aiempi pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys ei ikinä olisi päästänyt mua näin pitkälle näin "tiukan" ruokavalion ja säännöllisten treenien osalta. Jossain vaiheessa olisin antanut periksi ajatuksella, että "kun mulla on nyt kolme viikkoa mennyt tosi hyvin ja tuloksia alkaa näkyä, niin nyt voin vähän höllätä, herkutella "pari" päivää ja sitten taas jatkaa..." Jos jatkan. Yleensä en jatkanut. Itse pilasin oman edistymiseni vain omalla pitkäjänteisyyden puuttumisella. Siksi tämä kulunut yhdeksän viikkoa tuntuu ihan uskomattomalta, kuinka hyvin tämä aika on mennyt. Kun mietin taakse päin tätä aikaa, niin ymmärrän entistä paremmin tätä sanontaa:

Kuva: Pinterest

Aika kuluu joka tapauksessa.

Minä itse päätän kuinka aikani käytän. Olisin voinut käyttää viimeiset yhdeksän viikkoa siten kuin ennenkin. Se tarkoittaisi sitä, että mitään muutosta ei olisi kropassani tapahtunut. Edistystä ei tapahdu, ellen itse tee sitä edistystä. Onneksi päätin aloittaa muutoksen juuri silloin.

Säännöllisyys on kaiken a ja o. Sen olen nyt oppinut. Että syö ne oikeat ruokansa säännöllisin väliajoin. Tekee ne treenit viikosta toiseen. Tietenkin välillä voi ja pitääkin pitää lepoa jos siltä tuntuu, mutta ei kannata antaa lähteä lapasesta. Levätä kun on sen aika, mutta sitten vaan jatkaa taas. Tärkeintä on löytää itselle sopivin tapa tehdä sitä muutosta, lähteä niistä omista lähtökohdista. Muuttaa joko asia kerrallaan tai tehdä täydellisen muutoksen kertaheitolla.

Mä väitän, että ruokavalion kanssa minulla on ollut helppoa siksi, että olen jo tottunut kieltäytymään monesta gluteenittoman ruokavalioni takia. Kaikista eniten olen himoinnut tämän aikana ihania leivoksia ja pullia, niitä mitä en muutenkaan voisi syödä. Tänään tosin tilasin palaveriin gluteenittoman pullan itselleni, kun toisille tilasin joulutorttuja. Ajattelin, että jos minun tekee mieli pullaa, syön sen. Ei tehnyt mieli. Ajattelin, että se on kuitenkin sellainen kuiva pakkasesta sulatettu käntty joka murenee lautaselle. Myöhemmin työkaveri maistoi sitä ja sellaista se sitten lopulta olikin. Onneksi en sen pullan takia sortunut! :)

Kuitenkin haluan sanoa tällä kirjoituksella sen, että jos kaipaat muutosta, koita löytää omat keinosi toteuttaa se muutos. Jokainen lähtee omista lähtökohdistaan ja määrittelee itse kuinka paljon lähtee tavoittelemaan. Hidaskin muutos on parempi kuin ei muutosta ollenkaan.

En sano, että minussa olisi tapahtunut ihan kauhean iso muutos. Ei yhdeksässä viikossa ihmeitä tapahdu. Mutta olen hyvässä matkassa kohti omia tavoitteitani. Eniten toivon pysyvää elämäntapaa. Haluan päästä eroon jojottelusta. Saada säännöllisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Malttia odottaa niitä tuloksia ja pienen edistyksen jälkeen vaan jatkaa edelleen. Olla luovuttamatta.

Kuva: We heat it

Nyt just mun kroppa tarvii hetken lepoa. Tein neljä salitreeniä peräkkäisinä päivinä ja nyt tuntuu, että väsyttää. Jos vaan vielä sitten jaksan, niin lähden hetkeksi ulos kävelylle hakemaan piristystä keskiviikkoiltaan. Raitis ilma tekee aina hyvää.

- Tiina -