maanantai 16. syyskuuta 2013

Juoksu pilalla mahassa pyörivän ruoan takia

Heitän heti tähän alkuun, että jos ummetus vaivaa, niin kannattaa unohtaa ne ruoansulatusjogurtit ja muut teollisuuden markkinoimat teolliset tuotteet ja syödä puhdasta ruokaa, paljon kasviksia sekä harrastaa säännöllisesti liikuntaa ja tietenkin unohtaa tupakka ja alkoholi. Silloin suoli toimii eikä ummetus vaivaa! :D

Kuva: Tohtori.fi


Liikunta siis yhtenä tekijänä aktivoi suolen toimintaa. Se on hyvä asia niille, jotka kärsivät laiskasta suolesta. Yritin googletella aihetta ja kaikki linkit liittyivät ummetukseen! Ihan niin kuin se olisi ainut ongelma suoliston kanssa.

Minulla nimittäin on päinvastainen ongelma. En nyt mene sen enempää suolistovaivoihini (gluteeniton ruokavalio on auttanut omalta osaltaan vatsaa rauhoittumaan), mutta kun ummetus ei todellakaan vaivaa, suoliston aktivoituminen liikunnan aikana koituu ongelmaksi. Se ei todellakaan ole toivottavaa kesken treenin!

Uskon, että lukijoissani on muitakin, joiden juoksulenkki tai muu urheilu menee pilalle orastavan vessähädän takia. Tiedätte siis varmaan mistä puhun? Tiedostan itse ongelmani, jonka vuoksi yleensä juoksenkin aamuisin lähes tyhjällä mahalla. Tällöin kuitenkin täytyy edellisenä iltana syödä hiilareita normaalia enemmän. Aamulla juon vielä ennen lenkkiä 15-20 g protskujauhetta 2 dl veteen ja syön puolikkaan banaanin. Näillä eväillä jaksan hyvin juosta sen kympin lenkin.

Maraton-reittien varrella voi olla bajamajoja,
normaalien lenkkipolkujen varrella ei!
Kuva: Shut up and run



Vilkkaan suolen toiminnan vuoksi minun täytyy aina suunnitella tarkkaan milloin ja mitä syön suhteessa liikkumiseen. Minun on pakko syödä varsinen ruoka ainakin 4h ennen urheilua. 1-2 tuntia ennen syön kuitenkin välipalan. En jaksaisi urheilla jos en olisi syönyt yli neljään tuntiin. Mitä lähemmäs treeniä syöminen venyy, sitä niukemmin pystyn syömään, mieluiten nestepitoisena.

Jos urheilen suoraan töiden jälkeen, menee syömiset sujuvasti eikä ruoka paina mahassa. Yleensä syön aamupalan 8-9 aikaan, lounas klo 11 aikaan, välipala 15 aikaan, klo 17 urheilu jonka jälkeen mahdollisimman nopeasti ruoka ja vielä mahdollisesti iltapala 21-22 aikaan. Jos liikkumaan lähteminen venyy myöhempään iltaan, eli klo 19-20 aikaan, tuntuu välipalat aika niukilta lounaan jälkeen energiaa tuovina, mutta kunnon ruokaa en mitenkään ehdi töiden jälkeen syömään. Syön sitten usein vain kevyen välipalan, että liikkuminenkin sujuu. Tällöin treenin jälkeen on kiljuva nälkä ja kiukuttelen miehelleni ;) Ei hyvä! On se syöminen jälleen kerran niin vaikeaa!! Täytyisikin muuten suunnitella joku hyvä välipala noita tilanteita varten!

Olisikohan joku näistä smoothieista hyvä?
Kuva Pinterest.


Tämä ongelma tuli eteeni pitkästä aikaa eilen. Olin juoksemassa ensimmäistä kertaa Vaasa Maraton -pettymykseni jälkeen (Voit lukea enemmän aiheesta tästä linkistä). Alkuperäinen tavoite oli juosta eilen sunnuntaina pitkä 10 km lenkki. Pitkitin kuitenkin juoksemaan lähtemistä iltaan. Söimme herkullista ruokaa: bataattimuusia, lihapullia sekä voissa ja kermassa haudutettua kanttarellikastiketta. Tuo rasvainen kastike ei selvästikään sopinut vatsalleni, joten sehän möyri siellä muutaman tunnin. Odotin vielä varmaan 3 tuntia ruoan jälkeen eikä vieläkään tuntunut hyvältä. Päätin kuitenkin mennä vielä juoksemaan, mutta tehdä lyhyemmän lenkin. Sanoisinko, että tuntuu se 4 km lenkkikin aika pitkältä kun mahassa möyrii koko ajan!! Ei onneksi kuitenkaan tarvinnut kyykkiä metsässä, joten kaikki hyvin :D

Niin hyvää, mutta suolisto ei tykännytkään siitä mistä suu nautti!

Opinpa tästä muistuksesta taas muutaman asian. Nämä ovat siis muistutuksia itselleni, ei yleisiä ohjeita kuinka toimia jos sama ongelma vaivaa.

1) Pidä kiinni hyviksi havituista rutiineista, eli jatkossakin pitkät juoksut aamuisin
2) Älä syö raskasta ruokaa ennen liikkumaan lähtöä, vasta treenin jälkeen!
3) Älä lähde juoksemaan jos vatsassa ei tunnu hyvältä, huono lenkki aiheuttaa vaan huonoa fiilistä
4) Ajoita edelleen syömiset oikein suhteessa liikuntaan, tunnet kyllä oman kehosi toiminnan
5) Voisihan sitä pari nessua ottaa varmuuden vuoksi taskuun mukaan, että jos oikeasti hätä yllättää, niin voi juosta lähimpään pusikkoon asioille! :D


Kärsittekö te lukijat tästä samasta ongelmasta ja miten te hallitsette omaa vatsaanne?

- Tiina -

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Rahkaleipomuksia: Paremmat versiot omenapiirakasta ja pizzasta

RAHKAOMENAPIIRAKKA
 
Ostin kaupasta omppuja ja halusin tehdä niistä jotain herkkua. Olen lukenut ohjeita, missä laitetaan omppuviipaleita pellille ja niiden päälle esim. kanelia, rouhittuja pähkinöitä, hunajaa tms. Ajattelin soveltaa ja tehdä jotain vastaavaa, mutta päädyinkin lopulta tekemään piirakkapohjaa maitorahkasta. Aluksi ajatuksenani oli tehdä pelkkä pohja ja sen päälle noin kuin yllä kuvailin lukemiani reseptejä. Ajattelin lisäksi tehdä tähän päälle  kylmän vaniljakastikkeen rahkasta, munasta ja vaniljasta, mutta laitoinkin tuon mössön lopulta suoraan piirakan päälle. Itse laitoin omaan versiooni liian vähän tuota vaniljakastiketta, joten tähän reseptiin laitan sitä isomman määrän. Resepti on siis vielä vähän raakile ja saatan seuraavalla kertaa soveltaa hieman. Mutta hyvää se omasta mielestäni oli näinkin! :) Pohjan kardemumma toi  ihanasti pullataikinan mieleen! :)

POHJA:

1 dl maitorahkaa
2-3 rkl kookosjauhoja
1 1/2 dl kaurahiutaleita
1/2 dl maitoa
kardemummaa
kanelia
ripaus suolaa

Jauhojen määrät ovat noin määriä. Itse sen huomaa taikinaa tehdessä, että kaipaako enemmän tai vähemmän nestettä tai jauhoja. Kookosjauhot voi korvata millä vaan, voi tehdä vaikka kokonaan kaurahiutaleisiin.

Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan.

Päälle omenaviipaleita, kanelia ja agavesiirappia/hunajaa.

VANILJAKASTIKE:

2 dl maitorahkaa
1 muna
1 vaniljatangon siemenet
Makeutusta oman maun mukaan, esim steviaa/agavesiirappia/hunajaa/vaniljasokeria tms.

Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja kaada omenien päälle. Paista uunissa 200 asteessa kunnes piirakka näyttää kypsältä (en enää muista kauanko annoin olla!!). Ehkä noin puoli tuntia?


Looking good!
 

Piirakkaa ei saanut oikein ehjänä lautaselle,
mutta maku on tärkeintä!

RAHKAPIZZA

Toinen rahkaherkku mitä tein eilen, oli rahkapizza. En edes yritä valehdella, että reseptin keksin itse. Reseptin pizzapohjaan otin suoraan The Good Morning -blogista Rahkapizza -kirjoituksesta. Tai ainoa sovellus tietenkin oli tehdä gluteenittomilla jauhoilla. Itse kyllä tein vähän reilumman annoksen, että sain paksumman pohjan. Jauhoja käytin vähän enemmän ja viimeistään siinä vaiheessa lisäsin reilusti jauhoja kun aloin levittää pohjaa piirakkavuokaan. Rahkainen taikina muuten jämähtää sormiin.

 
 
Täytteeksi laitoimme jauhelihaa, kinkkua, ananasta ja purjosipulia. Juustosta laitoimme ainoastaan yhden mozzarellapallon viipaloituna, juustoraastetta tämä ei mielestäni olisi edes kaivannut. Niin ja tomaattikastikkeen tein tomaattipyreestä ja ketsupista ja maustoin suolalla, mustapippurilla ja basilikalla.
 
 
SUNNUNTAIAAMUN ALOITUS
 
Tänä aamuna tein taas protskulättyjä. Voi tätä onnea! Löysin Citymarketista pikkulättypannun ja oli himppusen helpompaa paistaa pieniä lättyjä isojen sijasta. Ja vielä kun paistoin voissa oliiviöljyn sijasta, niin ei voinut mennä pieleen. Mikä ihana sunnuntain aloitus lettukesteillä! :)
 
 
 
 
Aurinkoista sunnuntaita!
 
- Tiina -


lauantai 14. syyskuuta 2013

Viikon ruokaostokset

Kävimme tänään ruokakaupassa ostamassa viikon ruoat, joskin ne kyllä riittävät ainakin puoleksi toista viikkoa.

Tänään selvisin kaupasta ilman heräteostoja, joskin kotona huomasin murun ostaneen pari pähkinäsuklaapatukkaa. Ei kyllä haitannut yhtään! ;)

Tästä näette millaiset ruoat täyttää nyt kaappimme.

Protskut:
Naudan jauhelihaa 4x500g, seitifileetä 1kg, kebablihaa (tämäkin murun himojen johdosta!), saunapalvia, cashew-pähkinöitä, 12 kpl tönkköä maitorahkaa a 500g, raejuustoa
 
Kasvikset/hedelmät:
Bataattia, perunaa, sipulia, munakoisoa, kesäkurpitsaa, paprikaa, purjoa, jäävuorisalaattia, tomaattia, kurkkua, avocadoa, banaania, luumuja, omenaa, kanttarelleja
 
Muut:
Kuohukermaa, soijamaitoa, gluteenitonta pastaa, mansikkahilloa, ketsuppia, tomaattimurskaa, tomaattipyrettä, mustapippuria, kardemummaa
 
Näihin ruokiin meni rahaa alle 90 euroa.
 

Tämmöinen kasa ruokaa reiluksi viikoksi satasella.

 
Lisäksi piti käydä Ekosopista ostamassa Ceylonin kanelia, agavesiirappia ja voipapuja. Näihin meni rahaa 11 euroa. Lähimarketista vielä gluteenitonta kaurahiutaleita ja kookoshiutaleita, yhteensä alle 6 euroa.


Vihdoinkin sain käytyä Ekosopissa ostamassa näitä Agave-siirappia ja
Ceylonin kanelia, joista olen maininnut täällä blogissa.

Kaapeissa olikin perustarpeista valmiina mm. kananmunia, voita, soijarouhetta, kookos- ja gluteenittomia jauhoja. Pakkanen on täynnä marjoja ja teinkin tänään niistä taas marjakiisseliä/mehukeittoa, jota syömme rahkan ja puuron kanssa. Lisäksi marjoja kuluu taloudessamme muutenkin peruspäivänä 1-2 dl per tyyppi.
 
Päivän ruokaostoksista olenkin tänään jo valmistanut joka perheen vakiruokaa pasta bolognesea ja lisäksi rahka-omenapiirakkaa. Lisäksi rahkapizza on juuri uunissa. Näistä rahkaruoista tulossa reseptit lähipäivinä! :)




Maistuvaa lauantai-illan jatkoa! Minä otan kohta astetta terveellisemmän pizzan pian uunista. Namskis! :)

- Tiina -

perjantai 13. syyskuuta 2013

Rakasta kehoasi!


Elämä on usein niin kiireistä, ettei ehdi pysähtyä miettimään elämäänsä ja itseään. Liikutamme kehoamme paikasta toiseen pää kolmantena jalkana. Unohdamme, että kehomme toimiminen ei ole itsestään selvää.

Vaikka en käynytkään toissapäiväisessä verenluovutuksessa kuolemanpartaalla, silti oman kehon hallinnan menettäminen tajunnan rajamaille sai minut heräämään ja arvostamaan kehoani. Kehoni toimii hyvin, olen terve, voin hyvin. Voi tulla päivä, jolloin se ei toimikaan niin kuin minä haluan ja pidän itsestään selvyytenä. Voi tulla päivä, jolloin en enää hallitse oman vartaloni toimintaa.

Haluan omalla käyttäytymiselläni edistää oman kehoni terveyttä. Haluan pysyä kunnossa. Kulkea selkä suorana vanhanakin, vielä 50 vuoden jälkeen. Haluan antaa keholleni sitä, mitä se eniten tarvitsee, oikeanlaista polttoainetta ja lisää voimaa jaksaa arjen pyörteissä vielä vuosikymmenien päähän. En halua omilla valinnoillani vahingoittaa kehoani. Rakastan sitä ja itseäni enemmän kuin rakastaisin sitä pullan makua suussani. Okei, välillä pitää myös rentoutua ja olla ajattelematta liikaa, mutta pääsääntöisesti haluan valinnoillani vain edistää terveyttäni.



Ravintohan on polttoainetta keholle. Ruoasta saamme oikeita ravintoaineita, joiden avulla kehomme toimii kuten sen on tarkoitettu. Meitä ei ole luotu makaamaan sohvalla televisiota katsellen, vaan meidät on luotu fyysisiksi olennoiksi. Kehomme vahvistuu vain liikkumalla. Istumalla ja makaamalla kehomme heikkenee. Mikä tahansa liikkuminen pitää toimintakykyä yllä, mutta välillä täytyy koetella omia rajojaan vahvistuaksemme lisää.

Anna kehollesi myös armoa. Kun se haluaa levätä, anna sille lepoa. Älä rasita sitä liikaa. Kehosi kertoo sinulle, kun se kaipaa lepoa. Kunnioita sitä pyyntöä.


Me kaikki saamme lahjaksi kehon johon synnymme. Emme pääse siitä eroon ikinä. Kaiken muun elämässään voi valita, kehoamme emme voi vaihtaa uuteen tai parempaan. Meidän täytyy itse tehdä kehostamme sitä, mitä siltä haluamme. Erottuva six-pack ei ole tärkeää, mutta on tärkeää että vatsalihakset ovat kunnossa, ne esimerkiksi pitävät ryhdin kunnossa, tasapainon yllä ja auttaa estämään selkäkipuja.


Tänään minun kehoni kertoo minulle, että levot on nyt levätty. Se haluaa päästä liikkumaan. Kehoni ei kestä enää istumista, mutta se ei halua alkaa heti revittelemään. Kehoni suorastaan vaatii päästä BodyBalanceen tänään. Liika lepo jäykistää vartaloani. BodyBalancessa annan keholleni sitä mitä se vaatii, keskittymistä, tasapainoa, liikkuvuutta venytyksiä, staattisia lihaskuntoharjoituksia ja rauhoittumista.

Mitä sinun kehosi pyytää sinulta tänään?

- Tiina -

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Verenluovutuksessa sattunutta

Olen vuosia tuntenut piston sydämessäni aina, kun olen nähnyt mainoksia verenluovutuksesta. Olen kokenut jokaisen terveen velvollisuudeksi luovuttaa vertaan avuntarvitsijoille. Kaksi vuotta sitten, kun läheiseni makasi teho-osastolla, päätin luovuttaa verta heti kun saisin aikaiseksi.

Muutama viikko sitten työsähköpostiin tuli viesti, että SPR tulisi työpaikalleni, varasin ajan välittömästi. Hieman jännitti, koska olen piikkikammoinen ja oman veren näkeminen on kamalaa... Olin kuitenkin iloinen, että vihdoin minusta tulisi verenluovuttaja ja vertani käytettäisiin ihmishenkien pelastamiseen.
 
 
 
Päivä koitti tänään ja menin paikalle jännittynein mielin. Olin syönyt aamupalan tuntia aiemmin ja join aamulla paljon vettä ja pari kuppia teetä. Henkilötietoni tarkistettiin ja täytin pitkän lomakkeen jossa kysyttiin mahdollista luovutuksen estävistä tekijöistä. Ei, en ole ottanut tatuointia lähiaikoina. En käytä suonensisäisiä huumeita eikä kumppanini ole harrastanut seksiä miehen kanssa. Lomaketta tayttäessäni join pari kuppia mehua.

Hemoglobiiniarvo tarkistettiin, se oli 140 eli erittäin hyvä. Olin sopiva luovuttajaksi. Valitsin sängyn josta oli näkymä merelle ja veri otettaisiin vasemmasta kädestä.

 
Hoitaja laittoi olkavarteeni kiristysnauhan jolla verisuoneni saataisiin näkyviin. Tässä vaiheessa jo katselin merta ja ajattelin positiivisia asioita. Piikki työnnettiin suoneen ja käteeni annettiin sidetuppo jota puristelin veren virtaamisen parantamiseksi. Myös reisiä piti liikutella että veri kiertäisi kropassa paremmin. Minulle tuotiin jälleen mehua.

Toimenpide kesti alle 10 minuuttia eikä se sattunut lainkaan. Hoitaja jutteli mukavia ja minun piti pitää silmät auki, että hoitaja tietäisi minun olevan tajuissani. Tunsin oloni tosi hyväksi koko luovutuksen ajan.

 
 
Kun verta oli kerätty vaadittavat 460ml, piikki otettiin pois ja jäin pötköttämään sängylle. Pari minuuttia meni hyvin, kunnes silmissä alkoi sumeta. Sain vaivoin sanottua hoitajalle olostani. Hoitaja nosti nopeasti jalkani ylös ja kuvittelin sen auttavan nopeasti. Hiki alkoi valumaan koko yläkropastani. Pyysin tuomaan märkää rättiä ja ottamaan huivin kaulastani. Oloni oli kamala. Pyyhin hikeä otsalta, pitkin naamaa, mahasta, kaulalta. Olo huononi ja yhtäkkiä taju lähti. Kun havahduin, en tiennyt yhtään mitä sillä välin oli tapahtunut, kuinka kauan aikaa oli kulunut ja mitä seuraavaksi tapahtuisi. Kolme hoitajaa oli ympärilläni huolehtimassa. Tajuntani roikkui hämärän rajamailla.

Lopulta kun palauduin paremmin tajuihini minut siirrettiin sivummalle lepäämään rauhassa. Hoitaja oli koko ajan vierelläni ja kyseli menneestä kesälomasta ja muista mukavista asioista. Hoitajat sanoivat, että minulle voi tulla vielä huono olo (lue: oksennus) syömisen jälkeen, paitani oli hiestä märkänä ja olo oli vielä heikko, niin soitin murun hakemaan minut kotiin lounaalle ja lepäämään vielä hetkeksi.

Nyt illalla oloni alkaa olla ihan ok, olen syönyt ja juonut paljon. Mukaan sain rautatabletteja. Rehkimiskielto tuli koko päiväksi, ei tietenkään urheilua, mutta ei myöskään siivoamista tai oikeastaan mitään fyysistä. Sehän sopii! Lisäksi sain kahden vuoden luovuttamiskiellon.

Minulle luovuttaminen ei selvästikään sopinut, enkä usko haluavani kokea tuota kahdenkaan vuoden jälkeen. Silti luovuttaminen sopii suurimmalle osalle ja kannustan kaikkia silti luovuttamaan ja olemaan avuksi. On hyvin yksilöllistä ja luovuttamiskerrastakin kiinni miten kroppa reagoi tilanteessa. Jos on pienikokoinen nainen ja alhainen verenpaine, niin silloin en kyllä välttämättä suosittele.
 
 
Onneksi luovuttamastani verestä hyötyy kolme henkilöä ja tuosta kamalasta kokemuksesta huolimatta olen iloinen siitä, että sain auttaa. Edes yhden kerran.
 
Pääset tutustumaan tarkemmin SPR:n Veripalveluun tästä linkistä.

Jatkossa minä tyydyn antamaan roposeni SPR:n keräykseen.

- Tiina -

tiistai 10. syyskuuta 2013

Kivikautinen ulkotreeni

Tänään kauniina, aurinkoisena ja lämpimänä syyspäivänä piti tehdä kevyt kävelylenkki lempimaisemissani.
 
 
 
 
Päätin yhdistää lenkkiin pikaisen lihaskuntotreenin, josta laitan lukijoille tähän lyhyen treeniohjelman.
 
Lämmittele aluksi kävelemällä mukavaan paikkaan, josta löytyy esimerkiksi sopivan tasainen kivi, jonka päällä tehdä liikkeitä.
 
Tee jokaista liikettä 10 toistoa, juokse tämän jälkeen täysillä lyhyt matka edestakaisin. Toista yhteensä 3 kierrosta.
 
Liike 1. Jalannostot kivellä, 10 toistoa per jalka
 
 
 
 
Liike 2. Punnerrukset, 10 toistoa
 
 
 
Liike 3. Thruster eli kyykky + pystypunnerrus kiven kanssa, 10 toistoa
 
 
 
Liike 4. Ojentajat, 10 toistoa
 
 
 
Liike 5. Askelkyykyt takajalka kivellä, 10 toistoa per jalka
 
 
 
Liike 6. Hauiskääntö, 10 toistoa
 
 
 
Liike 7. Boxjump, tai pikemminkin Rockjump tässä tapauksessa, 10 hyppyä
 
 
 
 
 
Liike 8. Ojentajadipit, 10 toistoa
 
 
 
 
 
 
Liike 9. Juokse!
 
 
 
 
10. Be happy! :)
 
  

Tämän treenin jälkeen vielä loppuverryttely kävellen kotiin. Matkalla löydettiin tällaiset pitkospuut ja ihmeteltiin, ovatko ne olleet täällä aina?? Luultiin ensin, että ne on uudet mutta totesimme, että normaalisti ne ovat veden alapuolella ja nyt kun vesi on niin matalalla, ne ovat nyt näkyvillä.

 
 
 
 
Maisemat oli taas niin ihanat. Näissä tunnelmissa kyllä herkistyy luonnon kauneudesta!

 
 
Kotiin koukattiin vielä normaalista reitistä poikkeavasti metsän läpi. Syksy on tosiaankin täällä!
 

 
 Iloista syksyn alkua! Nauttikaa upeasta väriloistosta!
 
- Tiina -